Työpaikan vaihtamisen juurisyyt Osa 2/16 – Innovatiivinen johtaja omalla alallaan

Blogisarjamme ”Työpaikan vaihtamisen juurisyyt” käsittelee työpaikkojen vetovoimatekijöitä ja työstä pois työntäviä seikkoja. Ensimmäisessä osassa puhuimme siitä, miten kiinnostavan businessmallin viestiminen on noussut tietyillä aloilla yhä tärkeämmäksi osaksi rekrytointiprosessia. Kuten ensimmäisessä osassa myös kerroimme, kysyimme viime vuonna 437:ltä työnhakijalta mitkä asiat uusissa työnantajissa houkuttelevat ja mitkä asiat ajavat heitä nykyisestä työpaikasta pois.

Työntekijöiden vapaaehtoinen irtisanoutuminen aiheena on lähes aina yhtä ajankohtainen, sillä työpaikkojen täyttämisestä muodostuu luonnollisesti yritykselle pitkä lista sekä epäsuoria että suoria kustannuksia. Työntekijöiden pitäminen organisaatiossa ja organisaation esiin tuominen hyvänä työnantaja on siis liiketoiminnallisesti kannattavaa. Tämä ei tietenkään tule kenellekään yllätyksenä, mutta ongelmat, jotka johtuvat työntekijöiden vaihtuvuudesta ovat ikuisia.

Tässä osassa keskitymme tekijään ”Innovatiivinen johtaja omalla alallaan”. Eli kuinka tärkeää työntekijälle on nähdä tulevaisuuden työnantajansa olevan innovatiivinen johtaja omalla alallaan. Vastaajien tuli sijoittaa kyselyssä listaamamme vetotekijät (eng. ”pull-factors”) tärkeysjärjestykseen, jossa ensimmäiseksi sijoitettu tekijä on työnhakijalle tärkein, kun hän valitsee itselleen uutta työnantajaa ja viimeiseksi sijoitettu vähiten tärkeä.

Kuten taulukosta näkyy, jakautuivat vastaukset hyvin tasaisesti. 17,5 % vastaajista piti innovatiivista johtajuutta kaikista tärkeimpänä asiana uutta työnantajaa valittaessa. Yhteensä 42,7 % kyselyyn vastanneista sijoitti tämän tekijä kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon, mutta myös 44,9 % vastaajista sijoitti tekijän kolmen vähiten tärkeimmän tekijän joukkoon. Tasainen vastusjakauma tämän tekijän kohdalla selittynee samalla syyllä, jota sivusimme blogisarjan ensimmäisessä osassa. Kyselyyn vastannet, edustivat eri aloja, joista suurin osa työskentelivät rakentamisen ja teollisuuden alalla (35,5 %), toiseksi eniten vastauksia tuli ICT-alalta (18,5 %) ja kolmanneksi eniten vastaajat kertoivat työskentelevänsä asiantuntijapalveluiden parissa (11,7 %). Keskiarvoltaan tekijä ”innovatiivinen johtaja omalla alallaan” sijoitettiin sijalle 4,0/7.

 

 

”Yritys, joka on omalla liiketoiminta-alueellaan innovatiivinen johtaja, on automaattisesti houkutteleva. Tämä johtuu siitä, että kyseisen aseman saavuttamiseksi on tehty useita oikeita päätöksiä” – Kyselyyn vastannut

 

Kysyimme konsultiltamme Sini Kalalahdelta, millä tavalla työnantajan innovatiivisuus tulee tuoda esiin ja mitä haasteita nykypäivän suorahauissa tämän asian kohdalla on ilmennyt.

”Innovatiivisuus ajaa maailmaa eteenpäin ja eteenpäin meneminen on usealla alalla se mikä työnhakijoita houkuttelee. Allekirjoitan myös sen mikä tuloksista ilmenee, että innovointi ja sen esiin tuominen on tietyillä aloilla tärkeämpää kuin toisilla. Niillä aloilla, joilla työnhakijoille on ensisijaisen tärkeää olla osa osana uuden kehittämistä, on ongelmallista se, että yrityksen innovatiivisuus tunnistetaan yleisellä tasolla vasta yrityksen vakiinnutettuaan menestyksensä. Esimerkiksi Amazonin, Googlen tai Teslan on helppo houkutella innovatiivisuudellaan työntekijöitä, mutta se ei tarkoita, etteikö muissakin yrityksissä olisi mahdollista kehittää uutta. Sen takia mielestäni nykyisten suorahakujen kulmakiviksi on muodostunut toimeksiannon toteuttajan viestinnällinen osaaminen sekä toimialakohtainen ymmärrys.”

Sini Kalalahti | Partner | Compass Human Resources Group | +358 10 320 2417 | sini.kalalahti@compasshrg.fi

 

Julkaisemme löydöksiämme sekä ajatuksiamme kevään aikana blogisarjan muodossa ja käsittelemme jokaisessa osassa yhtä tiettyä tekijää. Blogisarjan ensimmäisessä puoliskossa käsittelemme tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden työnantajan valintaan, eli niin sanottuja vetotekijöitä. Jälkimmäisessä puoliskossa paneudumme työntötekijöihin, eli niihin asioihin, jotka ajavat työntekijän nykyiseltä työpaikalta pois.

Järjestämme kevään aikana erilaisia roundtable keskusteluja HR- ja rekrytoinnin ammattilaisille, joissa vaihdamme ajatuksia ja käymme läpi kyselymme löydöksiä tarkemmin. Mikäli olet kiinnostunut ottamaan osaa keskusteluihin: ota yhteyttä meihin compass@compasshrg.fi, niin kerromme asiasta lisää!

Työpaikan vaihtamisen juurisyyt Osa 1/16 – Kiinnostava businessmalli

Henkilöstön vaihtuvuus on kustannuksia aiheuttava ongelma, johon on yli puolivuosisataa pyritty löytämään syitä ja ehkäisykeinoja. Vapaaehtoinen vaihtuvuus onkin yleensä ehkäistävissä ja tähän pyritään, jotta yrityksen henkilöstön kautta luomat kilpailuedut säilyisivät. Me halusimme tietää, onko vuonna 2020 kaikkia koskettaneet muutokset vaikuttaneet myös työnhakijoiden näkemyksiin.

Lähdimme siksi kyselyn kautta selvittämään, mikä nykyaikana ajaa työntekijöiden ja hakijoiden päätöksiä. Lomautukset, YT-neuvottelut, kotitoimistolla yksin oleminen ja muut suuret muutokset ovat varmasti saaneet yhä useamman työntekijän pohtimaan työpaikkaansa, työympäristöään, tehtäviään sekä tulevaisuuttansa. Kysyimme asiaa ihmisiltä, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana hakeneet aktiivisesti töitä.

Julkaisemme löydöksiämme sekä ajatuksiamme blogisarjan muodossa ja käsittelemme jokaisessa osassa yhtä tiettyä tekijää. Blogisarjan ensimmäisessä puoliskossa käsittelemme tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden työnantajan valintaan, eli niin sanottuja vetotekijöitä. Jälkimmäisessä puoliskossa paneudumme työntötekijöihin, eli niihin asioihin, jotka ajavat työntekijän nykyiseltä työpaikalta pois.

Perustimme kyselymme tekijät sellaisiin, joita on aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettu perinteisiksi veto- ja työntötekijöiksi. Pyysimme vastaajia sijoittamaan nämä tärkeysjärjestykseen: ensin seitsemän vetotekijää sijoille 1-7, jonka jälkeen yhdeksän työntötekijää sijoille 1-9.

Kysely keräsi yhteensä 437 vastausta, joista suurin osa tuli rakentamisen ja teollisuuden alalta (35,5 %). Toiseksi eniten vastauksia tuli ICT-alalta (18,5 %). Suurin osa vastaajista kertoivat olevansa esihenkilöitä (44,2 %). Myös asiantuntija- ja päällikköpositiot olivat hyvin edustettuina (25,9 % ja 14 %).

Kyselyssämme ”kiinnostava businessmalli” jakoi mielipiteitä. 22,6 % vastaajista pitivät kiinnostavaa businessmallia kaikista tärkeimpänä tekijänä valitessaan työnantajaa, mutta myös 21,5 % piti tekijää vähiten tärkeimpänä. Alla olevasta taulukosta näkyy, että vastaukset jakautuivat jokseenkin tasaisesti. Kuitenkin on huomioitava, että 49,2 % vastaajista sijoitti tekijän: ”kiinnostava businessmalli kolmen vähiten vaikuttavan tekijän joukkoon. Tämä selittynee vastaajien alajakaumalla. Rakennus- ja teollisuuden alalla businessmalli on harvemmin kilpailijoista suurin erottava tekijä, kun taas muilla aloilla, kuten ICT, se saattaa olla heidän suurin kilpailuetunsa. Keskiarvo tekijälle ”kiinnostava businessmalli” oli 4,1/7.

 

”Minulle on tärkeää tehdä töitä kiinnostavalla alalla, olla mahdollisuus kehittää osaamistani, kasvaa ammattilaisena ja että yritys jakaa samoja arvoja kanssani.” – Kyselyyn vastannut

 

Kysyimme toimitusjohtajaltamme Göran Hernbergiltä, millaiseksi osaksi yrityksen businessmallin viestiminen on noussut tehtävänkuvauksissa, rekrytoinneissa ja suorahauissa.

”Kuten tuloksista näkyy, on yrityksen liiketoimintamalli joillekin työnhakijoille erityisen tärkeää. Ja olen myös samaa mieltä, että tämä johtuu vastaajien alajakaumasta. Esimerkiksi tekemistämme hauista ja rekrytoinneista ICT-tehtäviin olemme huomanneet, kuinka tärkeää kandidaateille on potentiaalisen työnantajan tuote tai palvelu. Kandidaatit toivovat pääsevänsä vaikuttamaan tekemisellään suoraan yrityksen liiketoimintaan ja tulokseen. Kysyntä ICT-alan tekijöistä on myös kovaa, joten osaajia ei pystytä houkuttelemaan ainoastaan kovemmalla palkalla ja paremmilla eduilla. Siksi liiketoiminnan mielenkiintoisuuden viestiminen on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi rekry- ja suorahakuprosessia.”

Järjestämme kevään aikana erilaisia roundtable keskusteluja HR- ja rekrytoinnin ammattilaisille, joissa vaihdamme ajatuksia ja käymme läpi kyselymme löydöksiä tarkemmin. Mikäli olet kiinnostunut ottamaan osaa keskusteluihin: ota yhteyttä meihin compass@compasshrg.fi, niin kerromme asiasta lisää!

Työnantajamielikuvakysely

Kiitos kaikille työnantajamielikuvakyselyyn osallistuneille! Saimme erittäin hyviä vastauksia ja olemme aloittaneet tulosten läpikäynnin. Julkaisemme kerättyjä vastauksia ja ajatuksiamme niistä blogisarjan muodossa ensi vuoden aikana.

Wolt lahjakorttien voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Seuraathan meitä LinkedInissä, Facebookissa ja Instagramissa jotta pysyt ajan tasalla uutisistamme!

Hyvää joulua toivottaa,
Compass-tiimi

Compass HRG x Finska Kompaniet: Tommi Kajasoja

Finska Kompaniet on tänä päivänä yli 100:n aktiivipyöräilijän joukko, jossa edustettuina ovat pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Tampere, Turku, Vaasa, Oulu ja Lahti. Me Compassilla olemme jututtaneet Finska Kompanietin jäseniä siitä, miten pyöräilyharrastuksen voi yhdistää perheen ja työn kanssa, ja miten se on jopa auttanut työelämässä.⁣ ⁣ Seuraavaksi Tommi Kajasoja (CEO, Delete Group Oyj) kertoo, mikä pyöräilyssä kiehtoo ja miten pyöräily voi tukea niin omaa hyvinvointia kuin suoritusta töissä!

Miksi pyöräilet?

Pyöräily on ollut minulle rakas harrastus ja vuodesta 2002. Aluksi se oli vain yksi monista kuntoliikunnan muodosta, myöhemmin siitä tuli itselle tapa mitata omaa suorituskykyä muita vastaan kilpailemalla ja nyttemmin olen siirtynyt enemmän aktiivikuntoilija/nautiskelija -osastolle, joskin tavoitteellisen harjoittelun myötä tykkään edelleen ajaa kovaa. Tykkään pyöräilystä myös sen takia, että siitä tulee tutustuttua paikkoihin, joihin ei välttämättä muuten tulisi mentyä. Tästä hyvä esimerkki on Gravel-pyöräily maaseudulla.

Miten ylläpidät tasapainon työn, perhe-elämän ja pyöräilyn välillä?

Ajankäytön suunnittelu on tässä kaiken A ja O. Lisäksi pitää ymmärtää että ihmisen kokonaiskuormitus muodostuu kaikista näistä tekijöistä ja tuntea oman kokonaiskuormituksen maksimi. Täytyy myös olla itselleen armollinen ja joustava, eikä liian ehdoton esimerkiksi harjoitusohjelman suhteen. Jos töissä on kiireistä tai yhteisiä menoja perheen kanssa, pitää omasta harjoitus- ja harrastusohjelmasta pysty joustamaan. Itseäni auttaa myös hyvä valmentaja joka suunnittelee harjoitusohjelmat kokonaiskuormituksen näkökulmasta.

Miten pyöräilyharrastus on auttanut sinua työelämässä?

Ensinnäkin olen huomannut että hyvässä fyysisessä kunnossa pystyy hallitsemaan paremmin myös henkisen kuormituksen asioita. Toisekseen olen huomannut, että pitkillä pyörälenkeillä on hyvää aikaa sparrata itsekseen myös työasioita ja usein parhaat ideat syntyvätkin juuri näillä lenkeillä. Toki pyöräilyn kautta olen pystynyt laajentamaan myös ammatillista verkostoa pyöräilyn ja myös triatlonin suosion nousun myötä.

Mikä on pyöräilyssä parasta?

Kokonaisuus. Ensinnäkin on mukavaa räplätä pyörien kanssa ja pitää ne teknisesti hyvässä kunnossa. Toisekseen kuten jo aiemmin mainitsin, pyöräilyharrastuksen myötä tulee nähtyä paikkoja joihin muutoin ei tulisi mentyä. Kolmantena asiana on sosiaalisuus. Parhaat lenkit ajetaan muutaman hengen ajoporukassa, jolloin voin samalla hoitaa ystävyyssuhteita sekä ryhmässä ajaminen tuo aina vähän lisää vauhtia lenkkiin!

Compass HRG x Finska Kompaniet: Anna-Kaisa Packalen

Finska Kompaniet on tänä päivänä yli 100:n aktiivipyöräilijän joukko, jossa edustettuina ovat pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Tampere, Turku, Vaasa, Oulu ja Lahti. Me Compassilla olemme jututtaneet Finska Kompanietin jäseniä siitä, miten pyöräilyharrastuksen voi yhdistää perheen ja työn kanssa, ja miten se on jopa auttanut työelämässä.⁣ ⁣ Seuraavaksi Anna-Kaisa Packalen (Palvelukeskusjohtaja, Accountor Suomi) kertoo, mikä pyöräilyssä kiehtoo ja miten pyöräily voi tukea niin omaa hyvinvointia kuin suoritusta töissä!

Miksi pyöräilet?

Löysin maantiepyöräilyn alun perin vuonna 2016 Team Rynkebyn kautta, jossa yhdistyivät hyväntekeväisyys ja tavoitteellinen pyöräily. Tämän myötä pyöräily juurtui niin sydämeeni kuin arkeeni. Se on oiva tapaa pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa ja toisaalta pyöräily on erittäin sosiaalinen laji.

Miten ylläpidät tasapainon työn, perhe-elämän ja pyöräilyn välillä?

Elämässä yleensä tasapaino on tärkeää. Pyöräily auttaa jaksamaan niin työssä kuin lasten kanssa. Oma elämäni jaksottuu viikon mittaisiin jaksoihin. Joskus siellä saattaa nostaa päätään työt ja perhe, jolloin pyöräilymäärä jää muutamaan tuntiin, seuraavalla viikolla voi olla taas toisinpäin, jolloin pyöräilyä voi olla 10-15 tuntia. Joka viikko kuitenkin kaikille näille löytyy aikaa. Kiireaikoina auttaa esimerkiksi kotona oleva trainer, jossa voin oman pyörän kanssa tehdä tehokkaasti ”lenkin”.  Ja kai sitä vaan luonnostaan löytyy tärkeille asioille aikaa. Harvoin on sellainen tilanne, että tarvitsisi jotenkin patistaa itseä lenkille. Päinvastoin!

Miten pyöräilyharrastus on auttanut sinua työelämässä?

Pyöräilyn kautta olen saanut luotua aika kattavan verkoston, joka on osaltaan on auttanut erilaisissa työelämän tilanteissa. Pyöräilyverkostossani on varmasti jo satoja eri alojen päättävillä paikoilla olevia henkilöitä.

Mikä on pyöräilyssä parasta?

Kesäinen muutaman tunnin mittainen ryhmälenkki. Ajetaan kovaa ja välillä nautitaan jossain ihanassa kahvilassa munkkikahvit. Tai pyöräilyretket niin kotimaassa kuin vaikka Alpeille! Pyöräilyssä on niin paljon ”parasta”!

Kuinka pyöräilyharrastus voi toimia työn ja hyvinvoinnin tukena?

Finska Kompaniet on tänä päivänä yli 100:n aktiivipyöräilijän joukko, jossa edustettuina ovat pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Tampere, Turku, Vaasa, Oulu ja Lahti.  Mikä pyöräilyssä kiehtoo ja miten pyöräily voi tukea niin omaa hyvinvointia kuin suoritusta töissä?⁣ Me Compassilla olemme jututtaneet Finska Kompanietin jäseniä siitä, miten pyöräilyharrastuksen voi yhdistää perheen ja työn kanssa, ja miten se on jopa auttanut työelämässä.⁣ ⁣

Juttelimme ensin Finska Kompanietin ensimmäisenä puheenjohtajana toimineen Johan Fageruddin kanssa seuran taustoista.

Miten ensinnäkään kolmen hengen ryhmästä on muodostunut yli sadan ihmisen seura? 

”Tämä on ollut aivan mieletön matka. Kaikki alkoi ajatuksesta omasta suomalaisesta sub-ryhmästä Vätternrundaniin, ja nyt meillä on vakiintunut seura, joka on onnistunut tuomaan uuden ulottuvuuden suomalaiseen kuntopyöräilyyn. FK on ikään kuin kuntopyöräilijöiden maajoukkue.”

Entä mikä vauhdikkaassa pyöräilyssä lopulta kiehtoo?

”Se tunne, kun pääset itse vetovuoroon tekemään työtä takanasi ajavien kavereiden puolesta ja edessäsi on tasainen, tyhjä maantie, on uskomaton. Kai siinä on jotain sellaista, mikä vaan sopii suomalaiselle. Kun oman vetovuoron jälkeen kaverit antavat kehuja, on parempaa kiitosta vaikea kuvitella. Tässä on jotain sellaista, joka puhuttaa meitä suomalaisia aivan erityisesti.”

Jututimme myös Anna-Kaisa Packalenia ja Tommi Kajasojaa pyöräilyn saloista ja hyödyistä – pääset lukemaan heidän haastattelut myöhemmin tällä viikolla, pysy siis kuulolla!

Mikäli pyöräily ja Finska Kompaniet kiinnostaa, käythän kurkkaamassa lisää tietoa seurasta heidän nettisivuilta http://fk.fi/ ja laita @fkcycling seurantaan Instagramissa.

TALLENNE Vuoden rekrytoijat-paneeli: Työnantajamielikuva ja ehdokaskokemus kilpailuetuna

Iso kiitos kaikille osallistujille ja huippupanelisteillemme tiistai-aamun webinaarissamme. Mikäli et päässyt paikalle webinaariin, tai haluat muuten vaan kerrata keskustelemiamme aiheita, voit nyt katsoa tallenteen Saanan, Petterin sekä Sampon huikeasta paneelikeskustelusta!

Vuoden Rekrytoijat vuosilta 2018 ja 2019 Saana Rossi ja Petteri Tuomimaa sekä kokenut suorahakukonsultti Sampo Syväoja keskustelevat webinaarissa siitä, miten ehdokaskokemuksesta luodaan työnantajamielikuvaa edistävä kilpailuetu. Paneelissa paneudutaan myös siihen, miten tehokas end-to-end rekrytointiprosessi kehitetään elintärkeäksi osaksi yrityksen kokonaisvaltaista strategiaa.

Työnantajamielikuva kilpailuetuna ei ole tarkoin varjeltu salaisuus ja useammat organisaatiot tekevätkin paljon tämän edistämiseen. Tiedetään, että nykyiset työntekijät ovat tärkein työnantajakuvan välittäjä, mutta usein unohdetaan, että työnhakijat ovat tällä saralla lähes yhtä tärkeitä.

Työntekijät ja -hakijat valitsevat työnantajan samalla tavalla kuin asiakkaat valitsevat palveluntarjoajan: kauppa syntyy, kun asiakkaan mielestä myyjän tarjoama tuote tai palvelu edustaa omia toiveita. Tämän takia ehdokaskokemus on yksi yrityksen suurimmista menestystekijöistä.

Hyvä ehdokaskokemus onkin siksi menestyksekkään rekrytoinnin ehdottomassa keskiössä. Ehdokaskokemus alkaa yleensä sillä hetkellä, kun ehdokas ensimmäisen kerran altistuu potentiaalisen työnantajan työnantajamielikuvalle, mutta kattaa tämän lisäksi myös koko rekrytointiprosessin aina ensikosketuksesta hylättyyn hakemukseen tai työtarjoukseen ja palkkaukseen.

Muistathan myös, että meillä on Compassilla käynnissä kysely selvittääksemme nykyisistä työpaikoista poistyöntäviä tekijöitä sekä niitä seikkoja, jotka uusissa työnantajissa houkuttavat. Eli lyhykäisyydessään: Miksi ihmiset nykypäivänä vaihtavat työpaikkaa. Vastaamalla kyselyymme osallistut arvontaan, jossa arvomme 3 kpl Wolt-lahjakorttia (á 50 euroa). Julkaisemme tutkimuksen tulokset marraskuun aikana.

Mikäli olet työnhakija/työntekijä, vastaa tähän kyselyyn. 

Mikäli olet HR ammattilainen/työnantaja, vastaa tähän kyselyyn.  

Suurkiitos ja aurinkoisin terkuin,

Compass-tiimi

Vuoden rekrytoijat-paneeli: Työnantajamielikuva ja ehdokaskokemus kilpailuetuna

Työnantajamielikuva kilpailuetuna ei ole tarkoin varjeltu salaisuus ja useammat organisaatiot tekevätkin paljon tämän edistämiseen. Tiedetään, että nykyiset työntekijät ovat tärkein työnantajakuvan välittäjä, mutta usein unohdetaan, että työnhakijat ovat tällä saralla lähes yhtä tärkeitä.

Työntekijät ja -hakijat valitsevat työnantajan samalla tavalla kuin asiakkaat valitsevat palveluntarjoajan: kauppa syntyy, kun asiakkaan mielestä myyjän tarjoama tuote tai palvelu edustaa omia toiveita. Tämän takia ehdokaskokemus on yksi yrityksen suurimmista menestystekijöistä.

Hyvä ehdokaskokemus onkin siksi menestyksekkään rekrytoinnin ehdottomassa keskiössä. Ehdokaskokemus alkaa yleensä sillä hetkellä, kun ehdokas ensimmäisen kerran altistuu potentiaalisen työnantajan työnantajamielikuvalle, mutta kattaa tämän lisäksi myös koko rekrytointiprosessin aina ensikosketuksesta hylättyyn hakemukseen tai työtarjoukseen ja palkkaukseen.

Compassin järjestämässä paneelikeskustelussa Vuoden Rekrytoijat vuosilta 2018 ja 2019 Saana Rossi ja Petteri Tuomimaa sekä kokenut suorahakukonsultti Sampo Syväoja paljastavat, miten ehdokaskokemuksesta luodaan työnantajamielikuvaa edistävä kilpailuetu. Paneelissa paneudutaan myös siihen, miten tehokas end-to-end rekrytointiprosessi kehitetään elintärkeäksi osaksi yrityksen kokonaisvaltaista strategiaa. 

Tapahtuma järjestetään webcastina ja lähetetään suorana tiistaina 6.10. kello 9:00-10:30. Tapahtuma on kaikille ilmainen! 

Ilmoittaudu nyt! 

 

Panelistit

 

Rekrytoinnin, HR:n ja työnhaun ammattilainen sekä tuore esikoiskirjailija, Saana Rossi, haluaa tehdä rekrytoinnista ja työnhausta entistä positiivisempaa ja innostavampaa. Saana toimii henkilöstön menestymisestä vastaavana johtajana teknologiayritys Vincitissä (Euroopan paras työpaikka 2016 & Suomen paras työpaikka 2014, 2015 ja 2016 by Great Place To Work). Hänen esikoiskirjansa Rekrytoija ontarinallinen tietokirja, joka paljastaa rekrytoinnin sekä työnhaun salat ja imee mukaansa rekrytoinnin yllättävään maailmaan. Vuonna 2018 hänet palkittiin ensimmäisenä Suomessa Vuoden rekrytoijana. Uransa aikana Saana on rekrytoinut tuhansia ammattilaisia ja valmentanut eri alojen työnhakijoita. 

 

 

Hiljattain 30-vuotta täyttänyt Petteri Tuomimaa on ollut rakentamassa Suomen ja Euroopan parhaimmistoon (Great Place to Work) kuuluvaa työpaikkaa Nitorilla. Petterin nimi löytyy vuoden pelipalkintoja keränneen Remedy Entertainmentin Control -pelin lopputeksteistä rekrytoijana ja hän on myös ollut rekrytoinnin avulla vauhdittamassa Varjon kasvutarinaa maailmanluokan virtuaalitodellisuusyritykseksi. Elokuussa 2020 Petteri on liittynyt osaksi Woltin teknologiarekrytointitiimiä tehtävänään edistää Woltin hyperkasvua entisestään. Petteri valittiin vuonna 2019 vuoden rekrytoijaksi Rekrygaalassa Varjolla tekemänsä työnsä ansiosta ja hän toimii tänä vuonna gaalan tuomarina. Yllä mainittujen lisäksi, Petteri toimii tällä hetkellä ITkonsultointiyritys Wonnan hallituksen jäsenenä ja on perustanut oman henkilöstöalan konsultointiyrityksensä tänä vuonna. Vapaa-ajalla Petteri pelaa videopelejä ja harrastaa koiransa Pihkan kanssa agilityä. 

 

 

Kokenut suorahakukonsultti Sampo Syväoja on avustanut pieniä ja suuria organisaatioita heidän rekrytointitarpeissaan. Sampo on uransa aikana toteuttanut 100+ suorahakutoimeksiantoa laajalla skaalalla aina asiantuntijoista johtotasolle. Sampo on myös vastannut oman päätyönsä ohessa Compassin omasta työnantajamielikuvasta, brändin kehittämisestä sekä markkinoinnista. Sampo on aktiivinen toimija suorahakualan uudistamisessa ja kokee asiakaslähtöisyyden ainoaksi oikeaksi lähtökohdaksi alan kehittämisessä. 

 

 

Kuva Petteri Tuomimaa: Kimmo Metsäranta / kimmometsaranta.com 

Vastaa kyselyyn työnantajamielikuvasta ja osallistu Wolt-lahjakortin arvontaan! 

Maailma muuttuu jatkuvasti ja kulunut vuosi on oiva osoitus siitä, miten nopeasti ihminen reagoi muutoksiin ja miten maailman muuttuessa ihmiset vaativat myös työnantajiltaan muutoksia. Kuten kevään aikana moneen otteeseen moni on todennut: Harva asia on vakio. Yksi asioista, joka ei ole vakio eikä myöskään itsestäänselvyys on työnantajamielikuva.  

Tämän takia olemme Compassilla ottaneet tehtäväksemme selvittää nykyisistä työpaikoista poistyöntäviä tekijöitä sekä niitä seikkoja, jotka uusissa työnantajissa houkuttavat. Eli lyhykäisyydessään: Miksi ihmiset nykypäivänä vaihtavat työpaikkaa.  

Vastaamalla kyselyymme osallistut arvontaan, jossa arvomme 3 kpl Wolt-lahjakorttia (á 50 euroa).  

Mikäli olet työnhakija/työntekijä, vastaa tähän kyselyyn. 

Mikäli olet HR ammattilainen/työnantaja, vastaa tähän kyselyyn.  

Julkaisemme tutkimuksen tulokset marraskuun aikana.  

(Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti) 

 

Terkuin, 

Compass-Tiimi 

Compass HRG x Spoon Agency | Employer Branding Webinaari TALLENNE

Kiitos kaikille Compass HRG:n ja Spoon Agencyn 17.6.2020 järjestämän Employer Branding – webinaarin osallistujille. Mikäli et päässyt paikalle tai haluat käydä läpi webinaarissa keskustelemiamme aiheita uudestaan, voit tehdä sen yllä olevan linkin kautta! 

Keskustelimme panelistiemme, Lena Barner-Rasmussenin sekä Christa Gyllingin kanssa siitä, miten nykypäivänä yritykset voivat sopeutua jatkuvasti muuttuvaan pelikenttään, jossa kilpailu arvokkaista ihmisresursseista tiukkenee koko ajan. Lisäksi asiantuntijamme keskustelivat siitä, millaisia arvomaailmoja työnhakijat tänä päivänä edustavat ja miten työnantajien tulisi sopeutua näihin. 

Lena toimii tällä hetkellä viestinnän ja sisällöntuoton parissa Agency Director positiossa Spoon Agencyllä. Lenalla on pitkä kokemus viestinnän eri tehtävistä ja on viimeisen kuuden vuoden aikana auttanut Spoonin asiakkaita, joihin lukeutuvat mm. Wärtsilä, Kone ja Evli, toteuttamaan totuuspohjaista viestintäänsä.  

Christa puolestaan toimii Senior Consultant-roolissa Compass HRG:llä ja on erikoistunut asiantuntija- ja päällikkörekrytointipalvelujen toteuttamiseen sekä uravalmennuksiin. Christan mukaan rekrytointikonsultin rooli on toimia yritysten viestinviejänä. 

Pääset lataamaan webinaarissa käytetyt esitysmateriaalit tästä ja tästä! 

Olisimme myös erittäin kiitollisia, jos kerkeät vastaamaan kyselyymme, jonka avulla pyrimme selvittämään mitkä ja miten eri tekijät vaikuttavat työnantajamielikuvan muodostumiseen. Mikäli toimit yrityksessäsi HRtehtävissä, vastaa tähän kyselyyn. Muussa tapauksessa vastaa tähän kyselyyn.

Kiitos!

Kesäterveisin,
Compass-tiimi