Kuinka pitää oman tiimin ja yrityksen suorituskyky odotetulla tasolla myös kriisitilanteen alla? Ideoita etäjohtamiseen.

CBR-onlinen teettämän tutkimuksen mukaan 77 % ihmisistä kokee olevansa tuotteliaampia etätöissä kuin toimiston hälinän keskelläToisen tutkimuksen mukaan 82 % ihmisistä ovat onnellisempia saadessaan työskennellä etänä. 

Avokonttorien ollessa nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, ovat yllämainitut tilastot varmasti totuuksia normaaliolosuhteissa. Mutta miten käy tuotteliaisuuden nyt, kun sekä puolisot että lapset ovat pakotettuina etätöihin sekä –opintoihin?

Keräsimme hiljattain Compassilaisten vinkit lastenhoidon ja etätöiden yhdistämiseen, jotta työtehokkuus ei kärsisi. Tämä kirjoitelma ei siksi ole suunnattu kaikille työntekijöille, vaan lähinnä esimiehille ja johtajille, jotka ovat huolissaan siitä, pysyykö oman tiimin tai yrityksen suorituskyky odotetulla tasolla myös kriisitilanteen alla.  

Kirjoitelman tarkoituksena ei myöskään ole ottaa käytäntöön mikrotason johtamista etätyökalujen avulla, vaan varmistaa, että myös ne työntekijät, jotka eivät välttämättä ole luonnostaan etätyöntekijöitä, pystyvät suoriutumaan tehtävistään normaalisti. Keräsimme siksi alle muutamia vinkkejä tehokkuuden ylläpitämiseksi.

1. Luokaa yhteisiä ”etärutiineja” 

Meillä Compassilla jokainen aamu on viimeisen kahden ja puolen viikon aikana alkanut yhteisellä aamukahvilla, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille meille alusta purkaa mitä tahansa ajatuksia. Tämä hetki toimii monelle erinomaisena aamunavauksena, josta on hyvä lähteä päivään. Aamuvirkuille se toimii päivän ensimmäisenä taukona, mitkä ovat erityisen tärkeitä kotikonttorilla.

2. Auttakaa toisianne aikatauluttamaan työtehtäviä ja pitäkää kiinni näistä aikatauluista 

Konttorin läheisyydessä aikataulujen muuttaminen onnistuu helposti olkapäälle koputtamalla. Etätöissä totuus on usein toinen. Sähköpostitse tehtävälle lisäajan pyytäminen tuntuu monesta erittäin työläältä, minkä takia tarkat aikataulut ja niissä pysyminen on elintärkeää toimivan etätyöskentelyn kannalta. Aikatauluttaminen lisää tutkitusti työn tehokkuutta ja kun vastuu ulottuu myös muihin tiimin jäseniin, on varmaa, että aikatauluista pidetään paremmin kiinni. 

3. Pyytäkää enemmän päivityksiä töiden etenemisestä kuin normaalisti 

Mitä pienempi tiimi on kyseessä, sen tehokkaampaa tiedonkulku yleensä on. Isommissa tiimeissä, joissa työtehtävät jakaantuvat useammalle osapuolelle, nousee tehokas ja läpinäkyvä kommunikaatio yhä tärkeämpään rooliin. Päivityksien pyytäminen edesauttaa tiedonkulkua, mutta niiden suhteen ei myöskään tule mennä äärimmäisyyksiin – terve tasapaino kaikessa! 

4. Pitäkää palavereja pienemmissä ryhmissä, vaikka se tarkoittaisi, että niitä joutuisi pitämään useampia 

Monet ovat varmasti huomanneet, kuinka vaikeaa voi olla saada oman äänensä kuuluviin useamman henkilön videopalaverissa. Hyvät ideat syntyvät hetkessä ja paranevat palautteesta. Mikäli videopalaverissa on liikaa osallistujia, jää monet hyvät ideat kuulematta. Jakakaa siis tiiminne pienempiin ryhmiin ja, kuten edellisessä kappaleessa mainittiin: katsokaa että kommunikaatio myös ryhmien välillä on tehokasta ja läpinäkyvää. 

5. Muistakaa että työpäivän kuuluu myös loppua  

Kun toimiston ja kodin välinen raja on häilyvä, voi monille olla vaikeaa nähdä milloin työpäivä alkaa ja milloin se päättyy. Nyt kun toimistot ovat monella ihmisillä pystytetty kotioloihin, on mahdollista että työ- ja vapaa-aikaa on vaikeaa erottaa toisistaan. Määräajat ovat tunnetusti tehokkuutta lisääviä ja mikäli halutaan säilyttää toimistonomainen suorituskyky, on tärkeää, että on aikarajoja, jotka vapauttavat työntekijät tehtävistään. 

Ihminen on ohjelmoitu vastustamaan muutosta, mutta se ei tarkoita, ettemmekö me olisi erittäin sopeutuvaisia – se vain yleensä tapahtuu pakon edessä. Työntekijöiden terveys tulee olla ensisijaista jokaiselle johtajalle, yrityksen päivittäisen toiminnan ylläpitäminen on kuitenkin myös erittäin tärkeää. Maailma on tämänhetkisen kriisin johdosta muuttunut lopullisesti, ja näihin muutoksiin parhaiten sopeutuvat yritykset selviävät kriisistä parhaiten. Kiireellisyys on innovaation liikkeellepaneva voima ja käynnissä oleva pandemia on ollut monessa yrityksessä suurin digitalisaation toteuttaja.  Etätyön tehokkuudesta tehdyt lupaukset lunastetaan tulevien kuukausien aikana ja todellisia tutkimustuloksia joudumme odottamaan vielä pidempään. Muistetaan kuitenkin, että tilanne itsessään on väliaikainen ja jonka aikana tehdyt sopeutumiset ja muutokset voivat olla yritysten hyödyksi myös tulevaisuudessa. 

 

Göran Hernberg
Toimitusjohtaja
Compass Human Resources Group Finland 

Etätyö ja lapset ei ole mahdoton yhtälö

Me Compassilaiset olemme aina suhtautuneet perhe- ja työelämän yhdistämiseen hyvin myönteisesti, joustaen työntekijöidemme tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan. Nykyisen poikkeustilanteen seurauksena, tämän mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Etätöitä on perinteisesti pidetty trendikkäänä ja ylellisenä työetuna. Nyt kuitenkin etätöiden ollessa miltei pakollista, on monelle ”ylellinen työetu” muuttunut hyvinkin raskaaksi.

Arjen toimivuuden varmistamisessa, sekä lasten että töiden kannalta, on kylliksi tehtävää myös silloin kun meneillään ei ole valtakunnallista kriisiä. Kuinka sitä nyt toimitaan, kun koulut on suljettu, lapset ovat kotona ja toimisto työtehtävineen on siirretty omaan olohuoneeseen?

Monella Compassilaisella löytyy nuorta jälkikasvua, jotka tällä hetkellä joutuvat olemaan kotona.  Keräsimme nuorten lasten vanhemmilta parhaat vinkit etätyön ja lastenhoidon yhdistämiseen:

”Työskentelyn jaksottaminen pieniin eriin takaa koko perheelle rauhan. Ja yhteisen pöydän äärelle kerääntyminen takaa hyvät edellytykset toiminnan ohjaamiseen eli maalaamisen ja sähköposteihin vastaamisen samanaikaisesti.” – Inka Rautiala, Research & Recruitment Consultant

”Tippaleipäaivot ovat olleet viime päivinä aktiivisessa käytössä: olen toiminut luokanopettajana, puutyöopettajana, eskaritätinä, kokkina, välituntivalvojana sekä tietenkin myös konsulttina. Tärkeintä minulle on ollut tunnistaa ja käyttää hyödyksi ne hetket, kun lapseni ovat keskittyneitä omiin tekemisiinsä, jolloin minulle vapautuu kädet työtehtäviini. Nimimerkillä: Pelikuulokkeet korville ja saunaan piiloon.” – Christa Gylling, Senior Consultant

”Meillä 7-vuotiaan ekaluokkalaisen kanssa kotikoulun ja etätyön yhdistäminen onnistuu parhaiten selkeiden päivärytmien avulla. Teimme yhdessä lapsen kanssa kotikoulun lukujärjestyksen, jota noudatamme yhdessä välitunteineen kaikkineen. Pieni happihyppely töiden ja koulutehtävien lomassa piristää ja tehostaa molempien työntekoa kummasti!” – Jonna Nummelin, Assignment Manager

Johtopäätös: Voimia erityisesti kaikille vanhemmille! Muistetaan, että tämä on väliaikaista ja tehdään parhaamme olosuhteisiin nähden. Jaetaan tietojamme sekä tuskiamme!

Miten pitää yhtä etäisyyden kasvaessa: työyhteisön ylläpitämistä etätöissä

Viime viikolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti kaikkia kansalaisia ottamaan toisistaan fyysistä etäisyyttä, kuitenkaan unohtamatta henkistä läheisyyttä. Tällä viikolla kehotukset ovat enemmän tai vähemmän muuttuneet määräyksiksi ja sosiaalinen etääntyminen on nyt arkipäivää. Perheiden ja ystävien kesken henkisen läheisyyden ylläpitäminen tulee luonnostaan – henkilöyhteydet rakentuvat näissä ihmissuhteissa useimmiten muiden asioiden kuin maantieteellisen sijainnin varaan.  

Vaikka toimisto onkin yleensä paikka, joka sijaintinsa takia sitoo erilaiset sekä eritaustaiset ihmiset yhteen, emme voi unohtaa niiden pienten fyysisten kontaktien merkitystä joita kohtaamme päivittäin työpaikallamme. Miten käy yhteisten kahvihetkien ja lounaiden maailman siirtyessä etätöihin? Vietämme aikuiselämämme arkipäivistä kolmasosan töissä, mikä tarkoittaa, että hereillä ollessa olemme puolet ajasta kollegoidemme seurassa.  

Aikatauluista on tullut uudella tavalla tärkeitä, sillä olkapäälle taputtaminen ja sisäisen palaverin siirtäminen ei ole yhtä helppoa, kun ainoa yhteys on digitaalinen. 

Tietokoneesta ja puhelimesta ei voi tulla välineitä, jotka toimivat ainoastaan stressin välittäjinä, vaan ne tulee nähdä mahdollistajina, jotka pitävät työyhteisöä yllä myös vaikeina aikoina. Ihmisten pitää saada kertoa elämästään ja tunteistaan työpaikallaan ja työyhteisön tehtävä on katsoa, että näin tapahtuu.   

Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila kirjoitti LinkedInissä, että organisaatioiden arvot mitataan lähiviikkoina. Työntekijät kaipaavat avoimuutta, tukea, joustavuutta. Toimikaa arvojen mukaan, vaikka se maksaisi paljon. Näyttäkää asiakkaille teoin, että uljaat arvonne ovat totta eikä wc-paperia. Nyt arvot muuttuvat kulttuuriksi.” Ihamuotila kiteytti.  

Meillä arvot rakentuvat yhteisöllisyyden ympärille ja vaikka perhemetaforan käyttäminen kuvamaan yritysten henkeä onkin täysin loppuun kulutettu, pitää se meidän kohdallamme täysin paikkaansa. Avoimuus on meille itsestäänselvyys ja tukea annetaan aina. Joustamme kaikesta muusta paitsi yhteisistä hetkistä.  

Olemme Compassilla yhdessä sopineet, että juomme kahvit yhdessä joka aamu päätteidemme ääressä. Tämä yksinkertainen, mutta piristävä päivän aloitus on tsempannut meitä, kun on saanut jakaa omia kokemuksia tilanteesta ja myöskin vinkkejä esimerkiksi lasten viihdyttämiseen 

Olemme myös pyrkineet järjestämään yhteisiä lounaita ja yrittäneet ohjata keskustelua muihin aisoihin kuin maailmalla riehuvaan pandemiaan. Juhlimme pienimpiäkin onnistumisia. WhatsApp-ryhmässämme keskustelu kuhisee jatkuvasti! 

Monessa tapauksessa työpaikka sekä yhteisö voi olla mahdollisuus saada ajatukset muualle, ja nykytilanteessa emme voi unohtaa tämän merkitystä.  

Koska kertaus on opintojen äiti: fyysisten etäisyyksien kasvaessa, henkisen läheisyyden merkitys korostuu, myös työpaikoilla.  

Compassin toimenpiteet koronaviruksen (COVID-19) leviämisen ehkäisemiseksi

Koko maailmaa koskettaneen koronaviruksen (COVID-19) tilanne on kaikkien osalta erittäin haastava, ja me Compassilla ymmärrämme tämän. Meidän tehtävänämme tässä tilanteessa on pystyä toimimaan ja palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman normaalisti, kuitenkaan vaarantamatta kenenkään terveyttä.⁣ ⁣

Joustava työ on meille tärkeää ja myös keskeinen osa päivittäistä toimintaamme. Kunnioitamme niin asiakkaiden kuin haastateltavien toiveita kaikkien haastatteluiden hoitamiseen etätöiden työkaluja käyttäen. Pyrimme myös ohjaamaan kaikki haastattelut näihin kanaviin. Haastateltavan ei siis tule olla huolissaan, vaikuttaako fyysinen paikallaolo valintamahdollisuuksiinsa – kandidaattien hyvinvointi ja mielenrauha on meille ensisijaisen tärkeää.⁣ ⁣

Seuraamme jatkuvasti valtion ja THL:n toimintasuosituksia (www.thl.fi) ja päivitämme ohjeistuksiamme näiden mukaan.

 

Kunnioittaen,

Göran Hernberg
Toimitusjohtaja
Compass Human Resources Group Finland Oy

The Nordic Advantage: Johnny Aastaad, Partner (Norway)

Minkäköhän takia meillä on niin monta armeijan upseeria Compassilla?  kysymme Johnnylta istuessamme alas hänen kanssaan Norjan toimistollamme Oslon keskustassa.

– Ehkä siksi, koska emme anna helposti periksi. Olemme koulutettuja suorittamaan asiat loppuun asti, hän vastaa hymyillen.

Johnny Aastad, yksi Norjan Compassin osakkaista, on ollut kanssamme jo yli 30 vuotta, eli lähes alusta asti. Hän on tunnettu sisustaan ja kyvystään ratkoa haastavimmatkin toimeksiannot. Tänään hän keskittyy eniten rekrytoimaan erilaisia johtajarooleja kiinteistö- ja rakennusteollisuudessa. Johnny on koulutukseltaan insinööri ja aina sekä utelias että kiinnostunut pysymään ajan tasalla ja oppimaan uutta.

Compass perustettiin alun perin Norjassa vuonna 1987, jolloin Jan Gunnar Bråthenin työ lääketeollisuuden parissa oli Compassin pääsijainen tulonlähde. Compassin pohjoismainen yhteistyö alkoi, kun Jan sai yhteydenoton Ruotsin Compassilta. Johnny liittyi mukaan kumppaniksi vuonna 1994, ja sai samalla yhteydenoton ruotsalaiselta Telialta, joka oli matkalla Norjan markkinoille. Teliaan palkattiin useita satoja henkilöitä Compassin ja Johnnyn kautta vuosina 1994-2000.

Alallamme pärjääminen ei ole itsestäänselvyys. Kova kilpailu ja haastavammat projektit ovat tehneet rekrytointialasta haastavamman kuin koskaan. Norjassa Compass on yksi harvoista yrityksistä, jotka ovat pärjänneet kahden vakavan laskun läpi alalla.

– Etumme ei ole se, että olemme hyviä rekrytoinnissa. Kaikki voivat olla hyviä siinä, Johnny selittää. Olemme onnistuneet, koska olemme päättäneet erikoistua harvempaan toimialaan, ja asiakkaamme ovat nähneet, että olemme heille arvokas yhteistyökumppani ja neuvonantaja. Ymmärrämme asiakkaidemme tarpeet ja haasteet myös kyseessä olevan tehtävän lisäksi heidän alallaan ja yritystoiminnassaan. Toinen tärkeä aspekti on se, että kunnioitamme ja kohtelemme kaikkia tapaamiamme ihmisiä oikeudenmukaisesti. Tämä on aina ollut erittäin oleellinen arvo meille. Meillä on monia asiakkaita ja ehdokkaita, jotka ovat löytäneet meidät suositusten kautta tai jopa tulleet takaisin luoksemme aikaisemman haastattelun jälkeen, vaikkeivat saaneet aikaisempaa hakemaansa tehtävää. Tämä, jos jokin kertoo siitä, että asiakkaamme ja ehdokkaamme arvostavat prosessiamme. Meillä onkin kertynyt laaja verkosto ehdokkaita monilla toimialoilla. Asiakassuhteemme ovat keskimäärin 7-12 vuotta, joka myös puhuu puolestaan.

Uskomme korkealaatuisiin rekrytointeihin, kunnioitamme kaikkia satoja ihmisiä, joihin olemme yhteydessä kuukausittain ja olemme luotettava neuvonantaja asiakkaillemme. Yksinkertaisesti sanottuna: rakastamme, mitä teemme ja teemme sitä hyvin tuloksin ja täysin sydämin.

Haastattelu research konsultin kanssa

Olet työskennellyt Compassilla research konsulttina nyt 6 vuotta. Miten kuvailisit aikaasi Compassilla?

Olen viihtynyt hyvin research -tehtävissä, koska niiden kautta pysyy ajan hermolla suomalaisen yritysmaailman tapahtumista. Toimeksiantomme Compassilla ovat hyvin laaja-alaisia, emme keskity ainoastaan yhteen toimialaan. Vaihtelevien ja hyvinkin erilaisten toimeksiantojen myötä saan haastaa itseäni työssäni ja minulla on jatkuvasti uutta opittavaa.  Sekä omassa työyhteisössäni että asiakkaiden kanssa pidän tärkeänä luottamuksellisuutta, rehellisyyttä ja ihmisten aitoa kohtaamista. Mielestäni Compassin voimavara, ja mikä saa meidät erottumaan muista firmoista on meidän vahva työkulttuurimme ja yhteishenki. Täällä ollaan tasavertaisia, kannustetaan eteenpäin, tehdään monipuolisesti eri tehtäviä ja autetaan toisiamme ilman mitään hierarkkisuutta. On myös palkitsevaa työskennellä asiakkuuksiemme parissa, joista osaa olemme palvelleet jopa yli 20 vuotta. Nämä pitkät asiakkuussuhteet kertovat Compassin ammattitaidosta hoitaa rekrytointiprosessit maaliin laadukkaalla lopputuloksella.

 

Minkälaisesta taustasta tulet ja mikä johti sinut hakemaan Compassille alun perin?

Minulla on pitkä, yli 20 vuoden työkokemus ICT-toimialalta työskenneltyäni kansainvälisessä, Suomessa yli 500 henkilöä työllistävässä yhtiössä ennen Compassille siirtymistä.  Näihin vuosiin mahtui monta eri roolia ja työtehtävää niin myynnin ja markkinoinnin, rahoituksen, ulkoistupalveluiden kuin HR:n parissa. Nämä tehtävät antoivat hyvin kattavan näkymän eri toimialoihin asiakkuuksien kautta sekä loistavat mahdollisuudet verkostoitumiseen mitkä olen kokenut nykyisessä työssäni elintärkeiksi.

Ennen Compassille siirtymistä työskentelin noin neljän vuoden research konsulttina ylemmän johdon rekrytointeihin ja suorahakuihin erikoistuneen yhtiön palveluksessa. Rekrytointialalle päädyin sattumalta, vähän kuin vahingossa. Tuttuni ICT-alalta etsi yritykseensä uutta researcheria ja oli saanut vinkin entiseltä esimieheltäni että soveltuisin hyvin kyseiseen rooliin. Headhunting, suorahaku ja rekrytointi olivat minulle entuudestaan tuttuja, mutta mitä research-työ pääpiirteittäin sisälsi oli minulle kysymysmerkki.

Ennakkoluulottomasti lähdin keskusteluihin ja huomasin, että työssä oli paljon yhtymäkohtia siihen mitä minä olin aikaisemmassa elämässä tehnyt (varsinkin HR:ssä) ja että kontaktiverkostoni tukisivat minua tässä roolissa loistavasti. Työskentelin siis suorahakujen parissa jo ennen kuin löysin tieni Compassille, joka toimi silloin vielä nimellä Proselectum. Sattumalla oli tässäkin siirtymisessä oma roolinsa. Tutkiessani yrityksiä joihin voisimme myydä silloisen työnantajani palveluitamme törmäsin Proslectumin nimeen, joka toimi silloin hovihankkijana yhdelle tutkimistani yrityksistä. Huomasin heillä olevan avoimena research konsultin paikka joka kiinnosti minua mm. sijaintinsa (lyhyemmän työmatkan) takia. Laitoinkin heti hakemuksen menemään ja seuraavana päivänä istuin jo työhaastattelussa. Heti haastattelussa tuli sellainen fiilis, että täällä olisi kiva olla töissä, oli kuin olisi tullut kotiinsa. Ja täällä sitä nyt vieläkin ollaan ja viihdytään kuin kotona konsanaan.

 

Miltä päiväsi toimistolla näyttävät?

Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia, riippuen minkä alan hakuja on käynnissä. Varsinaisen työpäivänkin ulkopuolella tulee pitää koko ajan silmät ja korvat auki, seuraten yritys- ja talouselämän uutisia, somea ja alan lehtiä. Koskaan ei tiedä, milloin ja mistä hyvä kandi tai asiakas voi tulla vastaan. Tämä työ on jatkuvaa oppimista, yritysmaailman kovan kehityksen, digitalisaation ja jatkuvien uusien työnimikkeiden myötä.

 

Mikä on parasta työssäsi?

Työn vaihtelevuus ja porukka, jonka kanssa saan tehdä töitä. Parasta on myös se, että saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Myös asiakaskohtaamiset, niin pitkäaikaisten kuin uusien kanssa. On aina yhtä jännittävää päästä tutustumaan uuteen asiakkaaseen, kuunnella heidän tarpeitaan ja päästää ratkomaan heidän ongelmiaan löytämällä juuri oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin. Voi sanoa, että me tavallaan aloitamme puhtaalta pöydältä jokaisen haun kanssa. Tämän vuoksi joutuu pistämään itsensä peliin, haastamaan ja keksimään uusia keinoja kandidaattien löytämiseksi, joka kerta. IT-haut ovat lähimpänä sydäntäni, koska minulla on laajaa kokemusta ja ymmärrystä alalta, kuten myös hyvä verkosto oltuani alalla 20 vuotta.

 

Miten koet, että olet kasvanut aikanasi Compassilla? Mitä olet oppinut?

Olen oppinut jatkuvasti kulkemaan tutka-anturit päällä myös vapaa-ajalla ja pysymään ajan tasalla siitä, mitä yritysmaailmassa tapahtuu ja mitä ihmisille kuuluu. Jatkuvaa itsensä kehittämistä sekä keksiä uusia keinoja sopivien kandidaattien löytämiseksi. Rekrytointiprosessissa koen tärkeäksi ymmärtää kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimialan, yritysrakenteen sekä liiketoiminnan luonteen. Onnistumiseniloa saan siitä, että pystyn auttamaan asiakkaitamme, yrityksiä ja työnhakijoita löytämään toisensa.

 

Mitä odotat tulevalta vuodelta (2020) eniten?

Lisää uusia haasteita ja toimeksiantoja, uusia toimialoja, uusia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa sekä nykyisten asiakkaiden odotusten ylittäminen aina vaan entistä paremmin.

Nine tips for a good LinkedIn profile

Is there really any point in having a LinkedIn-profile? Why should you put in the effort? And what should it say? Spend one day inside a headhunter’s head, and you’ll find that LinkedIn, next to our own networks, is our go-to-platform, our gold mine, and there are few things we appreciate more than a simple, but informative LinkedIn-profile. The easier it is to understand who you are and what experience you have, the quicker you’ll have us on the phone, possibly pitching your dream job. Read on to find nine simple steps to make your profile serve you well: 

  1. Think about what you want to say with your photo. Your beautiful holiday photo from Greece is great for Facebook, but maybe not when introducing yourself to possible employers on LinkedIn. Sunglasses and a drink in hand does not show how hardworking and responsible you really are. Bonus tip: use the header photo to showcase your interests: traveling, hiking, sports etc.
  1. Write your current title and a short description in the field Headline under your profile picture. This makes it easy to find you in the list when we search for people with your kind of experience. An example could be IT Consultant – cloud, implementation, project management.
  1. In the About under your header (if you do not have this field, it can be added by choosing Add profile section under your header picture), make a short sales pitch about yourself. Highlight your best soft and hard skills. This is what people see first. Remember that only the first two lines are visible before you click See more, so start with the most important. This is also where you put keywords that are relevant to your current job, or the new job you hope to get (IT management, cloud orchestration, ERP implementation ).
  1. Make your profile as complete as possible. What a Project Manager within IT does varies. Help us discover you by describing your most important tasks, what computer programs you use, what tools you are comfortable with and which languages you speak (and the level of proficiency). Also, did you know that many companies allow you to apply for positions with your LinkedIn profile? The more complete the profile, the less you need to fill in each time.
  1. Did your boss say something positive about you and your skills, or did you get positive feedback on a project you managed? Put it on there! We can all brag about ourselves, but when someone else does, it makes more impact!
  1. In the Skills & Endorsements section your 1st degree connections can endorse you for your working skills. The fastest way to get someone to endorse you is to ask your trusted connections. The endorsements show those looking at your profile what skills your current and former co-workers perceive as your most prominent ones, but they also give them a look into the variety of your skills. For a recruiter seeing that 29 people have endorsed you for C++ gives an indication that you know what you are doing. They also work as searchable keywords for recruiters searching for potential candidates.
  1. Speaking of feedback: The Recommendations section on your profile allows others to praise you. This is something they do from their profile, but you can also ask for a recommendation, perhaps from a former manager or a good colleague. Be nice and return the favor!
  1. Looking for a job? Many people are on LinkedIn just because it is practical. If you are actively looking for a job, let recruiters know! Go to Account – Settings & Privacy. Under Privacy, choose Job seeking preferences from the left-hand menu. This will take you to a page that allows you to Let recruiters know you’re open to opportunities. Slide the button to Yes, and you will be more visible to us.
  1. The automatically generated URL for your LinkedIn profile typically consists of your name, hyphens and some random letters and numbers. Let recruiters know that you are a LinkedIn pro, and change this to just your name (if this is taken, add some less random numbers, or your location: johnsmithUK). This is done by clicking Edit public profile & URL in the right-hand column on your profile.

Good luck! We are looking forward to seeing your profile the next time we search LinkedIn for potential candidates.

Compass Human Resources – The Nordic Advantage

 

”It doesn’t matter what we’re doing if we’re not making a difference for other people”. In this interview our partner Søren Krogstrup gives you a look into Compass Human Resources’ values, work methods and our Nordic presence.

ikasyrjinta-rekrytointi

Ikäsyrjintä

Työelämän konkari – vakaa ja viisas viisikymppinen vaiko väsähtänyt vanhus?

 

Suomen työelämässä vallitsee ristiriitainen tilanne. Talouspoliittiset syyt ja kasvavaksi ennakoitu työvoimapula ovat nostaneet työurien pidentämisen kestopuheenaiheeksi. Samaan aikaan työelämän ikäsyrjintä johtaa kyvykkäiden työntekijöiden ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai työelämästä syrjäytymiseen.

Otetaan kuvitteellinen, mutta realistinen esimerkki. 55-vuotias Jorma toimii asiantuntijatyössä pk-yrityksessä. Hänellä on vahvaa erityisosaamista firman keskeisiltä aloilta ja pitkä kokemus myös yrityksen asiakaskunnasta. Hän kokee ammattitaitonsa vahvaksi, on äärimmäisen motivoitunut työhönsä ja siksi innokas kehittämään osaamistaan yhä uusille alueille. Hän on sitoutunut pitkäaikaiseen työnantajaansa ja valmis joustamaan kiireisinä aikoina parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Jossain vaiheessa Jorma huomaa, että häntä ei enää ollakaan lähettämässä ensimmäisenä uusiin koulutuksiin. Jo monta kertaa on myös käynyt niin, että uuden projektin johtoon valikoituu nuoremman polven kollega – siitä huolimatta, että Jormalla on pitempi kokemus ja parempi asiantuntemus. Vähitellen Jormasta alkaa tuntua, että hänen kehitykseensä ei haluta enää panostaa.

ikasyrjinta-rekrytointi

Lähes viidennes suomalaisista on kokenut ikäsyrjintää työtä hakiessaan.

Moni ennakkoluulo vailla pohjaa

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat kokevat eniten ikään perustuvaa syrjintää niin työhaastatteluissa kuin työsuhteen aikanakin. Lähes viidennes suomalaisista on kokenut ikäsyrjintää työtä hakiessaan. Suomalaisen Työn Liiton teettämä tutkimus (2016) taas osoittaa, että selvä enemmistö suomalaisista näkee yli 50 vuoden iän vaikeuttavan työllistymistä.

Ikäsyrjintä voidaan määritellä ikään liittyväksi eriarvoiseksi kohteluksi, joka usein perustuu ennakkoluuloihin ja myytteihin. Syrjintä ei rajoitu vain ikähaitarin yläpäähän. EK:n tutkimuksen perusteella myös esimerkiksi alle 35-vuotiaat naiset kokevat vähättelevää tai syrjivää kohtelua erityisesti työkavereiltaan tai asiakkailtaan.

Erityisesti monet ikääntymiseen liittyvät ennakkoluulot ovat vahvoja, mutta usein vailla pohjaa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan asiantuntijatyötä tekevä ihminen on parhaimmillaan yli 45-vuotiaana. Hän on motivoituneempi, innostuneempi, uutterampi ja omistautuneempi kuin nuoremmat kollegansa. Iän lisääntyminen ei siis näytä korreloivan työhön leipiintymisen ja väsymisen kanssa.

Vaikka ikäsyrjintä on Suomessa olemassa oleva ilmiö, valopilkkuja on nähtävissä. Työmarkkinoiden imu on vaikuttanut siihen, että yli 50-vuotiaidenkin työttömyys on edelleen vähentynyt. Työeläkevakuuttajat TELA ry:n tekemän kyselyn (2018) mukaan näyttää myös siltä, että rekrytoijat arvostavat yli 50-vuotiaiden ammattitaitoa, näkemyksellisyyttä ja vastuuntuntoisuutta. Toisaalta rekrytoijat arvelevat, että yli viisikymppisiä rasittavat jaksamisongelmat, muutosvastarinta ja madaltunut oppimiskyky.

Erityisesti irtisanomisen ja työttömyyden jälkeen uudelleentyöllistyminen voi olla vaikeaa varttuneelle työntekijälle.

 

Rekrytoijallakin on ikäasenne

Kauaskatseinen työnantaja ymmärtää työyhteisön moninaisuuden merkityksen organisaation toimivuudelle ja menestykselle. Työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja kokemukset laajentavat yrityksen osaamispohjaa. Eri-ikäiset ja eritaustaiset työntekijät estävät ajattelutapojen jähmettymisen ja laajentavat organisaation sidosryhmäyhteistyötä.

Ennakkoluulot ja asenteet asuvat kuitenkin syvällä meissä, tahdoimmepa sitä tai emme. Ikäasenteet vaikuttavat niin työntekijöiden kuin työnantajienkin toimintaan. Tämän vuoksi esimiehen ja rekrytoijan kannattaa pohtia ikään liittyviä asenteitaan ja niiden vaikutusta omaan suhtautumiseensa ja tekemiinsä ratkaisuihin.

Työhaastattelu on tilanne, jossa työnantajalla on tilaisuus saada hakijasta lisää tietoa ja arvioida hänen sopivuuttaan tehtävään. Haastattelutilanteen antaman informaation objektiivisuutta vähentää kuitenkin taipumuksemme nähdä itsemme kaltaiset ihmiset muita paremmassa valossa. Näin haastattelija voi huomaamattaan suosia hakijaa, joka on hänen kanssaan samankaltainen paitsi arvoiltaan, koulutukseltaan ja työtavoiltaan, myös iältään.

Työnantajalla on kuitenkin lakiin pohjautuva velvollisuus kohdella hakijoita yhdenvertaisesti riippumatta iästä ja muista moninaisuustekijöistä. Samalla syrjimätön rekrytointiprosessi on tärkeässä roolissa mahdollistamassa työyhteisön moninaisuutta. Ammattitaitoisen rekrytoijan valinta sekä useamman, taustaltaan erilaisen haastattelijan käyttö ovat keinoja lisätä henkilöstövalinnan puolueettomuutta.

ikaystavallinen-tyoyhteiso-mentori

Ikäystävällinen työyhteisö mahdollistaa iän tuoman tiedon ja kokemuksen hyödyntämisen. Hiljainen tieto siirtyy eteenpäin esimerkiksi mentoroinnin avulla.

Ikäystävällinen työyhteisö?

Eri sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tukemiseen kannattaa työpaikalla kiinnittää huomiota. Työyhteisön arvostus on tärkeä asia jokaiselle ja vaikuttaa työuran jatkamishalukkuuteen jopa enemmän kuin rahalliset tekijät.

Ikäystävällinen työyhteisö mahdollistaa iän tuoman tiedon ja kokemuksen hyödyntämisen. Samaan aikaan se arvostaa nuorempien työntekijöiden uutta osaamista ja antaa sille tilaa. Ikäystävällisessä työyhteisössä kokeneiden työntekijöiden hiljainen tieto siirtyy eteenpäin vaikkapa mentoroinnin tai noviisi-mestari-työparitoiminnan avulla. Tärkeää on tiedostaa, että kysymys ei ole pelkästä tiedon siirrosta “vanhalta nuorelle”, vaan vastavuoroisesta toiminnasta. Tutkimustasollakin on osoitettu, että vanhemmat sukupolvet odottavat työssään jatkuvaa kehittymisen mahdollisuutta ja uusia haasteita.

Hyödynnetään siis tarkasti kaikki se taito, tieto ja motivaatio, jota työyhteisömme eri-ikäisillä jäsenillä on annettavanaan!

 

Sini Kalalahti
Head of Services
Compass HRG Suomi

 

Erilaisuus voimavarana

Ajattelun moninaisuus – työyhteisön helmi ja haaste

 

Millainen olisi unelmien työympäristösi? Olisiko se paikka, jossa saisit työskennellä päivittäin parhaiden kavereidesi kanssa? Sellaisten ihmisten, jotka ymmärtävät jo puolesta sanasta, mitä tarkoitat ja joille ei tarvitse selittää, miksi kertomasi vitsi on niin hyvä. Haaveiletko työstä, missä et joutuisi tekemisiin Pekan kanssa, joka kuuntelee mahtavaa ideaasi ilmeenkään värähtämättä ja lopuksi latistaa fiiliksesi kehittelemällä ajatuksestasi jonkin ongelman? Tai työstä, missä et vahingossakaan päätyisi samaan projektiin Lissun kanssa? Juuri sen tyypin, joka ei uskoaksesi saa edes haettua varastosta post-it-lappuja ilman puolen tunnin suunnittelua ja orientoitumista.

Jos kyllä-vastaukset houkuttavat, et ehkä vielä osaa arvostaa työpaikkasi monimuotoisuutta. Yksittäisen työntekijän kannalta samanmielinen ja homogeeninen työympäristö voi äkkiseltään kuulostaa helpolta ja miellyttävältä ratkaisulta. Firman menestyksen kannalta se taas on pahimmillaan kohtalokasta.

Liika samanmielisyys köyhdyttää tiimin ideoita

Tutkimuksissa on osoitettu organisaatioiden hyötyvän työryhmistä, joiden jäsenet katsovat ongelmaa erilaisista näkökulmista. Ajattelun ja toimintatapojen moninaisuus pakottaa meidät ajattelemaan selkeämmin ja perustelemaan paremmin. Liika samanmielisyys tekee meistä laiskoja ajattelijoita, mikä taas köyhdyttää ideoitamme.

 

Useimmissa tiimeissä olisi hyvä olla niin uudesta innostuva visionääri kuin säntillinen puurtajakin.

 

Erilaisuus on ollut työyhteisöissä läsnä aina. Viime vuosina on kuitenkin alettu korostaa, kuinka tärkeää on osata suhtautua tuohon erilaisuuteen. Kun moninaisuus nähdään voimavarana, työyhteisön jäsenet pääsevät täydentämään toisiaan. Erilaiset taidot, taipumukset ja persoonallisuudet mahdollistavat sen, että voimme oppia toinen toisiltamme.  Monimuotoisuus ulottuu paitsi persoonallisuuteen ja työtapaan, myös erilaiseen koulutukseen, kokemukseen, arvoihin ja etnisiin taustoihin.

Kun puhutaan ajattelutavoista, useimmissa tiimeissä olisi hyvä olla niin uudesta innostuva visionääri kuin säntillinen puurtajakin. Ajattelun moninaisuuden tunnistaminen ja tukeminen auttavat yritystä rekrytoimaan ihmisiä, joiden ajattelutavat ja osaaminen edesauttavat työtehtävän onnistumista.

Introvertti, ekstrovertti, punainen vai sininen?

Paitsi että erilaisuus aiheuttaa käytännön tilanteissa haasteita, sen selittäminen myös kiehtoo meitä. Ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä on luokiteltu ja tyypitelty monin eri tavoin: introvertteihin ja ekstrovertteihin, analyyttisiin ja intuitiivisiin ja niin edelleen.

Ruotsalainen yritysvalmentaja ja käyttäytymistieteiden tutkija Thomas Erikson jaottelee kirjassaan Idiootit ympärilläni ihmiset neljään sosiaaliseen tyyppiin. Ruotsalaisen IPU-instituutin profiilianalyyseihin pohjautuva teos on noussut myyntimenestykseksi Ruotsissa ja saanut Suomessakin runsaasti huomiota.

Erikson jakaa ihmiset käyttäytymismallinsa mukaan neljään eri väriin.

 

Hallitseva punainen

  • kilpailuhenkinen
  • päämäärätietoinen
  • voimakastahtoinen
  • nopea
  • johtamaan pyrkivä

 

Impulsiivinen keltainen

  • viihdyttävä
  • puhelias
  • innostuva
  • nopea reagoimaan
  • positiivinen

 

Vakaa vihreä

  • joustava
  • ystävällinen
  • konflikteja ja muutosta välttävä
  • rauhallinen

 

Analyyttinen sininen

  • kriittinen ajattelija
  • varovainen
  • pään kylmänä pitävä
  • tarkka
  • realisti

Yhdessä ihmisessä voi olla monta eri väriä, mutta yleensä jokin on hallitseva. Erikson uskoo, että muiden ihmisten värien tunnistaminen auttaa meitä pääsemään samalle aaltopituudelle heidän kanssaan ja vähentää esimerkiksi työelämän konflikteja.

Työkaverin erilaisuutta voi olla vaikea hyväksyä

Ihmisten käyttäytymisen ja persoonallisuustyyppien jaotteluun on monia muitakin metodeja, eikä yhtä oikeaa ja kaiken kattavaa konstia luonnollisestikaan voida määrittää. Olennaisinta lienee, että tiedostamme ja hyväksymme työkavereidemme ja muiden kanssaihmisten erilaisuuden. Tällöin voimme ymmärtää paremmin paitsi heitä, myös itseämme.

Helppoa tämä ei suinkaan ole. Kun erilaisuus on ristiriidassa omien toimintatapojemme ja käsitystemme kanssa, sitä voi olla vaikea arvostaa. Meillä on taipumus hakeutua samanmielisten ihmisten pariin, koska heidän kanssaan koemme tulevamme ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi. Siksi työpaikoilla pitäisikin pyrkiä luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset näkemykset uskalletaan sanoa ääneen toisia kunnioittaen ja toisilta oppien. Monelle on nykypäivänä erittäin tärkeää, että työpaikalla voi olla oma itsensä. Tämä parantaa paitsi ilmapiiriä ja henkilökohtaista motivaatiota, myös organisaation ideoiden ja ajattelun laatua.

 

Sampo Syväoja

Consultant

Compass HRG Suomi

 

Lähteitä:
Erikson, Thomas: Idiootit ympärilläni. Kuinka ymmärtää muita ja itseään.
Raivio, Anne-Mari: Lillukan varsista aidan seipäisiin – vuorovaikutusosaaminen ja työyhteisön moninaisuus. Artikkeli teoksessa Moninaisuus on hyvän työyhteisön ominaisuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 213.