Työpaikan vaihtamisen juurisyyt Osa 1/16 – Kiinnostava businessmalli

Henkilöstön vaihtuvuus on kustannuksia aiheuttava ongelma, johon on yli puolivuosisataa pyritty löytämään syitä ja ehkäisykeinoja. Vapaaehtoinen vaihtuvuus onkin yleensä ehkäistävissä ja tähän pyritään, jotta yrityksen henkilöstön kautta luomat kilpailuedut säilyisivät. Me halusimme tietää, onko vuonna 2020 kaikkia koskettaneet muutokset vaikuttaneet myös työnhakijoiden näkemyksiin.

Lähdimme siksi kyselyn kautta selvittämään, mikä nykyaikana ajaa työntekijöiden ja hakijoiden päätöksiä. Lomautukset, YT-neuvottelut, kotitoimistolla yksin oleminen ja muut suuret muutokset ovat varmasti saaneet yhä useamman työntekijän pohtimaan työpaikkaansa, työympäristöään, tehtäviään sekä tulevaisuuttansa. Kysyimme asiaa ihmisiltä, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana hakeneet aktiivisesti töitä.

Julkaisemme löydöksiämme sekä ajatuksiamme blogisarjan muodossa ja käsittelemme jokaisessa osassa yhtä tiettyä tekijää. Blogisarjan ensimmäisessä puoliskossa käsittelemme tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden työnantajan valintaan, eli niin sanottuja vetotekijöitä. Jälkimmäisessä puoliskossa paneudumme työntötekijöihin, eli niihin asioihin, jotka ajavat työntekijän nykyiseltä työpaikalta pois.

Perustimme kyselymme tekijät sellaisiin, joita on aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettu perinteisiksi veto- ja työntötekijöiksi. Pyysimme vastaajia sijoittamaan nämä tärkeysjärjestykseen: ensin seitsemän vetotekijää sijoille 1-7, jonka jälkeen yhdeksän työntötekijää sijoille 1-9.

Kysely keräsi yhteensä 437 vastausta, joista suurin osa tuli rakentamisen ja teollisuuden alalta (35,5 %). Toiseksi eniten vastauksia tuli ICT-alalta (18,5 %). Suurin osa vastaajista kertoivat olevansa esihenkilöitä (44,2 %). Myös asiantuntija- ja päällikköpositiot olivat hyvin edustettuina (25,9 % ja 14 %).

Kyselyssämme ”kiinnostava businessmalli” jakoi mielipiteitä. 22,6 % vastaajista pitivät kiinnostavaa businessmallia kaikista tärkeimpänä tekijänä valitessaan työnantajaa, mutta myös 21,5 % piti tekijää vähiten tärkeimpänä. Alla olevasta taulukosta näkyy, että vastaukset jakautuivat jokseenkin tasaisesti. Kuitenkin on huomioitava, että 49,2 % vastaajista sijoitti tekijän: ”kiinnostava businessmalli kolmen vähiten vaikuttavan tekijän joukkoon. Tämä selittynee vastaajien alajakaumalla. Rakennus- ja teollisuuden alalla businessmalli on harvemmin kilpailijoista suurin erottava tekijä, kun taas muilla aloilla, kuten ICT, se saattaa olla heidän suurin kilpailuetunsa. Keskiarvo tekijälle ”kiinnostava businessmalli” oli 4,1/7.

 

”Minulle on tärkeää tehdä töitä kiinnostavalla alalla, olla mahdollisuus kehittää osaamistani, kasvaa ammattilaisena ja että yritys jakaa samoja arvoja kanssani.” – Kyselyyn vastannut

 

Kysyimme toimitusjohtajaltamme Göran Hernbergiltä, millaiseksi osaksi yrityksen businessmallin viestiminen on noussut tehtävänkuvauksissa, rekrytoinneissa ja suorahauissa.

”Kuten tuloksista näkyy, on yrityksen liiketoimintamalli joillekin työnhakijoille erityisen tärkeää. Ja olen myös samaa mieltä, että tämä johtuu vastaajien alajakaumasta. Esimerkiksi tekemistämme hauista ja rekrytoinneista ICT-tehtäviin olemme huomanneet, kuinka tärkeää kandidaateille on potentiaalisen työnantajan tuote tai palvelu. Kandidaatit toivovat pääsevänsä vaikuttamaan tekemisellään suoraan yrityksen liiketoimintaan ja tulokseen. Kysyntä ICT-alan tekijöistä on myös kovaa, joten osaajia ei pystytä houkuttelemaan ainoastaan kovemmalla palkalla ja paremmilla eduilla. Siksi liiketoiminnan mielenkiintoisuuden viestiminen on noussut entistä tärkeämmäksi osaksi rekry- ja suorahakuprosessia.”

Järjestämme kevään aikana erilaisia roundtable keskusteluja HR- ja rekrytoinnin ammattilaisille, joissa vaihdamme ajatuksia ja käymme läpi kyselymme löydöksiä tarkemmin. Mikäli olet kiinnostunut ottamaan osaa keskusteluihin: ota yhteyttä meihin compass@compasshrg.fi, niin kerromme asiasta lisää!