Irtisanomissuojan uudistus

Uusi irtisanomislaki – yrityksen pelastava enkeli vai karhunpalvelus?

 

Hallituksen kaavailemat kevennykset työntekijöiden irtisanomissuojaan ovat olleet tämän syksyn kihelmöivä aihe työmarkkinakeskustelussa. Sanan säilä on sivaltanut hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä, työtaistelutoimia on aloitettu ja luottamusta hallituksen työllistämispolitiikkaan mittautettu. Kaiken hälinän keskiössä ovat pienet yritykset, joiden kasvua hallitus haluaa irtisanomisen helpottamisella vauhdittaa. Sen tavoitteena on, että alle kymmenen hengen yrityksissä henkilöperusteista irtisanomissuojaa höllennetään.

Mitä kiistelty lakiesitys käytännössä yritysten kannalta tarkoittaa? Tarkkaan uudistuksen vaikutuksia ei voi ennustaa, mutta sitäkin enemmän arvioita ja näkemyksiä on ristiriitaisesta aiheesta esitetty. Olemme Compassilla seuranneet keskustelua tiukasti, ja kokosimme yhteen yritysten kannalta kiinnostavimmat kysymykset.

 

Irtisanominen on nykyään liian vaikeaa?

Yrittäjien edustajat ovat tuoneet esiin, kuinka pieleen mennyt rekrytointi voi koitua firmalle kalliiksi. Varsinkin pienissä yrityksissä virhe voi pahimmillaan asettaa koko toiminnan vaakalaudalle. Pienissä yrityksissä voi olla myös vaikeaa löytää rekrytoidulle talon sisältä muuta työtä, mikäli hän osoittautuu epäsopivaksi valittuun tehtävään. Palkansaajajärjestöjen mielestä kuuden kuukauden koeajan pitäisi riittää selvittämään työntekijän sopivuus.

Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen saa irtisanoa vain ”asiallisesta ja painavasta syystä”.

Kuinka vaikeaa henkilöperusteinen irtisanominen sitten nykyään on? Irtisanomissuojan mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Henkilökohtaisiin syihin perustuvassa irtisanomisessa tällainen syy voi olla esimerkiksi työntekijän velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti tai työntekoon liittyvien ominaisuuksien olennainen muuttuminen. Irtisanomisen syy ei saa olla syrjivä eikä tasapuolisen kohtelun vastainen.

Mitä näiden perusteiden keventäminen tarkoittaa? Työministeri Jari Lindströmin mukaan jatkossakaan “pärstäkertoimella irtisanominen” ei olisi mahdollista. Sen sijaan uudistus helpottaisi työntekijän irtisanomista, jos hän esimerkiksi myrkyttää työpaikan ilmapiirin tai ei pysty suoriutumaan tehtävistään.

 

Pienet yritykset työllistäisivät enemmän, jos irtisanominen olisi helpompaa?

Virherekrytointien pelko voi saada yritykset panttaamaan rekrytointipäätöksiä. Lokakuun alussa julkaistun Yrittäjägallupin mukaan 60 prosenttia 2-9 hengen yrityksistä työllistäisi enemmän, mikäli henkilöperusteinen irtisanominen olisi helpompaa. Yksinyrittäjistä rekrytointeja lisäisi joka kolmas. Toisaalta on huomautettu, että myös irtisanomisten määrä lisääntyisi niiden helpottamisen jälkeen.

Koska liikettä tulee molempiin suuntiin, uudistuksen vaikutuksia kokonaistyöllisyyden paranemiseen on pidetty epäselvinä. Tämä tulee ilmi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön tilaamista selvityksistä.

 

Uudistus nopeuttaisi pienten yritysten kasvua?

Selvemmältä sen sijaan näyttää, että irtisanomiskynnyksen madaltaminen voisi lisätä työntekijöiden ja sitä kautta yritysten tuottavuutta. Tätä mieltä ovat olleet useat ekonomistit, vaikka täyttä yksimielisyyttä asiasta ei luonnollisesti ole. Yritysten tuottavuuden kasvulla on pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia myös talouskasvuun.

Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa pienyritysten kasvua. Joidenkin näkemysten mukaan irtisanomissuojan keventämisen ulottaminen vain tietyn kokoluokan yrityksiin saattaa toimia “epäkannustimena”. Tämän ajatuksen mukaan pieni yritys saattaisi vältellä henkilöstömäärän kasvua, jottei joutuisi tiukemman irtisanomissuojan piiriin. On kuitenkin oletettavaa, että kasvuhakuinen yritys ei rajoita kasvuaan yksinomaan tästä syystä.

Ajaako uudistus yritykset eriarvoisiin asemiin vai säilyykö tasapaino?

Irtisanomislain rajaaminen yrityksen koon mukaan lisää epätasa-arvoa?

Jos työntekijän irtisanomissuoja on erilainen alle kymmenen ja yli kymmenen hengen yrityksissä, ne ovat pakostakin erilaisessa asemassa. Samoin niiden työntekijöitä laki kohtelee eri tavoin. Toisaalta jo tällä hetkellä esimerkiksi yt-laki erottelee yritykset koon mukaan. Lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.

Irtisanomislain uudistus on omiaan lisäämään pienissä yrityksissä työskentelevien turvattomuutta. Toisaalta tutkimustieto antaa viitteitä siitä, että irtisanomissuojan heikentäminen voi parantaa esimerkiksi nuorten, syrjäytyneiden ja muiden marginaaliryhmien työllistymistä.

Haluaako kukaan enää pieneen yritykseen töihin, jos uudistus toteutuu?

Eri tahot ovat esittäneet huolen siitä, miten irtisanomislain uudistus vaikuttaisi pienten yritysten vetovoimaan. Nappiin osuva rekrytointi on pienissä yrityksissä vähintään yhtä tärkeää kuin suurissa, usein pienempien resurssien vuoksi vielä tärkeämpää. Tämän vuoksi niiden on myös pystyttävä houkuttelemaan laadukkaita hakijoita, joiden joukosta tehdä valinta. Kun potkut uhkaavat pienessä yrityksessä herkemmin, kääntyvätkö parhaat osaajat turvallisemman eli isomman vaihtoehdon puoleen?

Tätäkin on vaikea ennustaa. Vastaus riippunee osin hakijan orientaatiosta. Toiset arvostavat isoihin yrityksiin liitettävää pysyvyyttä, vakautta, riittävämpiä resursseja ja suuren organisaation mukanaan tuomaa arvostusta. Pienissä yrityksissä työnhakijoita taas saattaa houkuttaa ajatus joustavuudesta, yhteishengestä ja jatkuvasta kehittymisestä.

Irtisanomislain uudistamisen puolestapuhujat ovat esittäneet, että kun rekrytoinnin riskit vähenisivät, pienet yritykset uskaltaisivat herkemmin laittaa hakuun uusia, mielenkiintoisia tehtäviä. Erityisesti nuoret sukupolvet rankkaavat mielekkäät työtehtävät korkealle unelmatyöpaikkaansa määritellessään.

Toiseen suuntaan vetovoiman vaakaa saattaa painaa luottamus omaan tulevaisuuteen pienessä yrityksessä. Työolobarometrin mukaan pienyrityksissä työskentelevät ovat kaikkein varmimpia työpaikkansa säilymisestä. Nähtäväksi jää, onko irtisanomislain uudistamisella merkittävää vaikutusta tähän.

Mikäli työntekijät alkavat irtisanomisuhan vuoksi karsastaa pieneen firmaan hakeutumista, kasvaa yrittäjän paine toimia vastuullisena työnantajana. Tällä ilmiöllä taas voi sanoa olevan kaiken kaikkiaan positiivisia vaikutuksia työelämään.

 

 

Göran Hernberg

Managing Director
Compass HRG Suomi