Millenniaalit työelämässä

Rekrytointikilpailu kovenee – kuinka napata millenniaali?

Työvoimapula on Suomessa nyt pahimmillaan yli kymmeneen vuoteen, ilmenee lokakuun lopulla julkistetusta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrista. Lähes kolmannes yrityksistä oli sitä mieltä, että ammattityövoiman saatavuus on kasvun este. EK:n mukaan työvoiman saatavuus on tällä hetkellä kärjistynein ongelma yritysten arjessa.

Rekrytointivaikeudet ja kilpailu osaavasta työvoimasta pakottavat yritykset kiinnittämään yhä enemmän huomiota työnantajakuvansa vetovoimaisuuteen. Oman haasteensa urakkaan tuo se, että työntekijäsukupolvet ovat keskenään erilaisia. Se, mitä 60-luvulla syntynyt ihminen pitää unelmatyöpaikkansa tärkeimpänä kriteerinä, voi olla täysin yhdentekevä asia nuoremman sukupolven edustajan mielestä.

Kun yritys kilpailee niin sanotuista nuorista osaajista, se ei voi luottaa vanhoihin oletuksiin työmarkkinoiden toiminnasta. Tämän seikan suurin osa yrityksistä jo tiedostaakin, sen verran ahkerasti keskustelua on jo vuosia käyty millenniaaleista ja työelämän muutoksesta. Mutta missä nyt mennään ja mitä uutta tiedämme nuorten sukupolvien työelämäodotuksista?

 

Työn pitää olla monipuolista, haastavaa ja merkityksellistä

Millenniaaleilla tai y-sukupolvella viitataan useimmiten 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välissä syntyneeseen sukupolveen. Tätä nuorempaa, niin sanottua z-sukupolvea ei vielä ole juurikaan tutkittu työelämässä.

Millenniaalien on sanottu suhtautuvan niin teknologiaan, työhön kuin elämäänkin eri tavalla kuin vanhempien sukupolvien.

Young Professional Attraction Index 2018 -tutkimuksessa selvitettiin nuorten ammattilaisten arvomaailmaa Pohjoismaissa, Saksassa ja Sveitsissä. Suomalaisille tutkituille tärkein kriteeri työpaikan valinnassa olivat haastavat ja monipuoliset työtehtävät. Toisin sanoen nuori ammattilainen kavahtaa ajatusta tylsistymisestä työssään. Deloitten tänä vuonna toteuttama Nordic Millennial Survey taas kertoo, että millenniaalit haluavat kokea tekevänsä merkityksellistä työtä, joka tukee heidän arvojaan. Y-sukupolvelle (ihanne)työ ei siis ole vain työtä.

Millenniaali arvostaa positiivista työyhteisöä, jossa hän saa olla oma itsensä.

Millenniaalille on ominaista niin sanottu yrittäjähenkinen työtapa. Hän etsii ympäristöä, jossa hän voi vaikuttaa omaan työhönsä ja jossa häneen luotetaan. Hänellä on jatkuva oppimisen nälkä, ja hän haluaa mahdollisuuden kehittyä työssään. Jos tätä ei millenniaalille suoda, hän alkaa todennäköisesti etsiä nopeasti uutta työpaikkaa. Nordic Millennial Surveyn mukaan millenniaali arvostaa esimerkiksi työnantajan tarjoamaa koulutusta kehittymisensä mahdollistajana.

 

Millenniaali haluaa ystävälliset kollegat ja hyvän työilmapiirin

Koska millenniaalille työ ei ole vain työtä, hän haluaa työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä. Hän arvostaa mukavia kollegoja ja sitä, että työpaikalla tuetaan ja autetaan toinen toistaan. Young Professional Attraction Indexissä hyvä työilmapiiri ja ystävälliset kollegat oli toisiksi tärkein työpaikan valintaan vaikuttava tekijä Suomessa. Hyvä ilmapiiri on keskusteleva ja kannustava, ja kaikkien työkavereiden kanssa on helppoa kommunikoida. Ilmapiirin rakentamiseen osallistuvat kaikki, niin johto kuin alaisetkin.

Nordic Millennial Surveyssa positiivinen työpaikkakulttuuri rankattiin kaikkein tärkeimmäksi työpaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Esiin nousivat myös tasa-arvo ja esimerkiksi työaikoihin liittyvä joustavuus. Merkille pantavaa on, että Pohjoismaissa organisaatiokulttuuri nousi merkittävyydessä ohi palkkauksen. Globaalilla tasolla millenniaaleja tarkasteltaessa taas palkitseminen oli ykkösijalla.

 

Esimies, sparraa ja anna palautetta juuri nyt

Y-sukupolven edustajalle ei riitä esimiehen kanssa käyty kehityskeskustelu kerran, pari vuodessa. Hän haluaa välitöntä palautetta työstään – mitä useammin, sen parempi. Hän on tottunut myös kysymään ja vaatimaan perusteluja toimintatavoille ja ohjeille. Millenniaali ei pelkää nostaa epäkohtia esille.

Esimieheltään millenniaali toivoo tukea ja sparrausta, eräänlaista valmentajan rooliin astumista. Ihanne-esimies luottaa alaiseensa, huomioi tarpeet ja osaamisen ja antaa tilaa työn tekemiseen ilman jatkuvaa puuttumista.

Young Professional Attraction Index 2018 osoitti mielenkiintoisen eron suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten nuorten ammattilaisten arvostuksissa. Työpaikkaa valittaessa johtajuuden merkitys ei Suomessa noussut edes kymmenen tärkeimmän kriteerin joukkoon. Muissa Pohjoismaissa johtajuus oli listalla kärkisijoilla.

 

Palkka ei ole tärkein, mutta sillä on väliä

Nuori ammattilainen odottaa oikein mitoitettua palkkaa, joka nousee kokemuksen karttuessa.

Millenniaalien on sanottu uskovan enemmän itseensä kuin rahaan. Elämykset ja kokemukset niin työssä kuin vapaa-ajalla ajavat ohi pankkitilin kasvattamisesta. Myös edellä mainituissa tuoreissa millenniaalitutkimuksissa tämä arvojärjestys nousee esiin Suomessa ja Pohjoismaissa. Young Professional Attraction Indexissä palkan edelle menee kaksi kriteeriä: monipuoliset ja haastavat työtehtävät sekä ystävälliset kollegat ja työilmapiiri. Nordic Millennial Surveyssa positiivisen työympäristön merkitys on suurempi kuin palkan ja henkilöstöetujen.

Kovin kauas kärkikriteereistä palkitseminen ei siis lopulta kuitenkaan jää. Young Professional Attraction Indexin mukaan suomalaiset nuoret ammattilaiset odottavat kilpailukykyistä palkkaa, joka on oikeassa suhteessa työtehtävään ja työpanokseen. Palkan myös odotetaan nousevan kokemuksen karttuessa. Vaikka palkka ja henkilöstöedut eivät siis ole ainoa eivätkä tärkein tekijä työpaikan valinnassa, tasavertaisessa työnhakutilanteessa niillä voi olla ratkaiseva merkitys.

 

Sini Kalalahti

Head of Services

Compass HRG Suomi

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.