Erilaisuus voimavarana

Ajattelun moninaisuus – työyhteisön helmi ja haaste

 

Millainen olisi unelmien työympäristösi? Olisiko se paikka, jossa saisit työskennellä päivittäin parhaiden kavereidesi kanssa? Sellaisten ihmisten, jotka ymmärtävät jo puolesta sanasta, mitä tarkoitat ja joille ei tarvitse selittää, miksi kertomasi vitsi on niin hyvä. Haaveiletko työstä, missä et joutuisi tekemisiin Pekan kanssa, joka kuuntelee mahtavaa ideaasi ilmeenkään värähtämättä ja lopuksi latistaa fiiliksesi kehittelemällä ajatuksestasi jonkin ongelman? Tai työstä, missä et vahingossakaan päätyisi samaan projektiin Lissun kanssa? Juuri sen tyypin, joka ei uskoaksesi saa edes haettua varastosta post-it-lappuja ilman puolen tunnin suunnittelua ja orientoitumista.

Jos kyllä-vastaukset houkuttavat, et ehkä vielä osaa arvostaa työpaikkasi monimuotoisuutta. Yksittäisen työntekijän kannalta samanmielinen ja homogeeninen työympäristö voi äkkiseltään kuulostaa helpolta ja miellyttävältä ratkaisulta. Firman menestyksen kannalta se taas on pahimmillaan kohtalokasta.

Liika samanmielisyys köyhdyttää tiimin ideoita

Tutkimuksissa on osoitettu organisaatioiden hyötyvän työryhmistä, joiden jäsenet katsovat ongelmaa erilaisista näkökulmista. Ajattelun ja toimintatapojen moninaisuus pakottaa meidät ajattelemaan selkeämmin ja perustelemaan paremmin. Liika samanmielisyys tekee meistä laiskoja ajattelijoita, mikä taas köyhdyttää ideoitamme.

 

Useimmissa tiimeissä olisi hyvä olla niin uudesta innostuva visionääri kuin säntillinen puurtajakin.

 

Erilaisuus on ollut työyhteisöissä läsnä aina. Viime vuosina on kuitenkin alettu korostaa, kuinka tärkeää on osata suhtautua tuohon erilaisuuteen. Kun moninaisuus nähdään voimavarana, työyhteisön jäsenet pääsevät täydentämään toisiaan. Erilaiset taidot, taipumukset ja persoonallisuudet mahdollistavat sen, että voimme oppia toinen toisiltamme.  Monimuotoisuus ulottuu paitsi persoonallisuuteen ja työtapaan, myös erilaiseen koulutukseen, kokemukseen, arvoihin ja etnisiin taustoihin.

Kun puhutaan ajattelutavoista, useimmissa tiimeissä olisi hyvä olla niin uudesta innostuva visionääri kuin säntillinen puurtajakin. Ajattelun moninaisuuden tunnistaminen ja tukeminen auttavat yritystä rekrytoimaan ihmisiä, joiden ajattelutavat ja osaaminen edesauttavat työtehtävän onnistumista.

Introvertti, ekstrovertti, punainen vai sininen?

Paitsi että erilaisuus aiheuttaa käytännön tilanteissa haasteita, sen selittäminen myös kiehtoo meitä. Ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä on luokiteltu ja tyypitelty monin eri tavoin: introvertteihin ja ekstrovertteihin, analyyttisiin ja intuitiivisiin ja niin edelleen.

Ruotsalainen yritysvalmentaja ja käyttäytymistieteiden tutkija Thomas Erikson jaottelee kirjassaan Idiootit ympärilläni ihmiset neljään sosiaaliseen tyyppiin. Ruotsalaisen IPU-instituutin profiilianalyyseihin pohjautuva teos on noussut myyntimenestykseksi Ruotsissa ja saanut Suomessakin runsaasti huomiota.

Erikson jakaa ihmiset käyttäytymismallinsa mukaan neljään eri väriin.

 

Hallitseva punainen

  • kilpailuhenkinen
  • päämäärätietoinen
  • voimakastahtoinen
  • nopea
  • johtamaan pyrkivä

 

Impulsiivinen keltainen

  • viihdyttävä
  • puhelias
  • innostuva
  • nopea reagoimaan
  • positiivinen

 

Vakaa vihreä

  • joustava
  • ystävällinen
  • konflikteja ja muutosta välttävä
  • rauhallinen

 

Analyyttinen sininen

  • kriittinen ajattelija
  • varovainen
  • pään kylmänä pitävä
  • tarkka
  • realisti

Yhdessä ihmisessä voi olla monta eri väriä, mutta yleensä jokin on hallitseva. Erikson uskoo, että muiden ihmisten värien tunnistaminen auttaa meitä pääsemään samalle aaltopituudelle heidän kanssaan ja vähentää esimerkiksi työelämän konflikteja.

Työkaverin erilaisuutta voi olla vaikea hyväksyä

Ihmisten käyttäytymisen ja persoonallisuustyyppien jaotteluun on monia muitakin metodeja, eikä yhtä oikeaa ja kaiken kattavaa konstia luonnollisestikaan voida määrittää. Olennaisinta lienee, että tiedostamme ja hyväksymme työkavereidemme ja muiden kanssaihmisten erilaisuuden. Tällöin voimme ymmärtää paremmin paitsi heitä, myös itseämme.

Helppoa tämä ei suinkaan ole. Kun erilaisuus on ristiriidassa omien toimintatapojemme ja käsitystemme kanssa, sitä voi olla vaikea arvostaa. Meillä on taipumus hakeutua samanmielisten ihmisten pariin, koska heidän kanssaan koemme tulevamme ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi. Siksi työpaikoilla pitäisikin pyrkiä luomaan turvallinen ilmapiiri, jossa erilaiset näkemykset uskalletaan sanoa ääneen toisia kunnioittaen ja toisilta oppien. Monelle on nykypäivänä erittäin tärkeää, että työpaikalla voi olla oma itsensä. Tämä parantaa paitsi ilmapiiriä ja henkilökohtaista motivaatiota, myös organisaation ideoiden ja ajattelun laatua.

 

Sampo Syväoja

Consultant

Compass HRG Suomi

 

Lähteitä:
Erikson, Thomas: Idiootit ympärilläni. Kuinka ymmärtää muita ja itseään.
Raivio, Anne-Mari: Lillukan varsista aidan seipäisiin – vuorovaikutusosaaminen ja työyhteisön moninaisuus. Artikkeli teoksessa Moninaisuus on hyvän työyhteisön ominaisuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 213.