Soveltuvuustesti on edelleen monen rekryprosessin huipentuma. Montaa hakijaa soveltuvuustestaukset kuitenkin mietityttävät: mikä rooli arvoinnilla on ja miten testiin pitäisi suhtautua?
Oletko mukana rekrytointiprosessissa ja ehdolla uuteen tehtävään?
Lue väitteet soveltuvuustestistä ja Compassin konsulttien mietteet!
SOVELTUVUUSTESTI KERTOO, OSAAKO HAKIJA HOMMANSA
Ei. Soveltuvuustesti keskittyy hakijan persoonaan.
Soveltuvuustesti saattaa myös hieman antaa osviittaa, onko hakijalla kyvykkyyttä hoitaa hakemaansa tehtävää. Esimerkiksi talousjohtajan positiossa on hyvä olla hyvä numeropää ja useimmat soveltuvuustestit sisältävät kykytestejä, joissa arvioidaan hakijoiden numeerista lahjakkuutta. Mutta testit ovat yleisiä, ja niitä käytetään kaikenlaisiin tehtäviin rekrytoitaessa. Niinpä substanssiosaamisen sijaan ne todella keskittyvät hakijan persoonaan.
SOVELTUVUUSTESTI EI KERRO TESTIN TEKIJÄSTÄ KAIKKEA
Ei kerrokaan. Soveltuvuustesti kertoo niistä asioista, joita testissä mitataan.
Soveltuvuustesteissä on tyypillisesti 4–5 erilaista testimoduulia. Mukana voi olla aikarajoitteisia tehtäviä, joilla mitataan nopeutta, laatua ja suoriutumista. Lisäksi mukana voi olla muassa tiimityöskentelyä, käyttäytymismalleja ja numeerisia tehtäviä.
Kannattaa muistaa, että soveltuvuustesti ei kerro siitä, millainen testattava henkilö on henkilökohtaisessa elämässään: ystävänä, parisuhteessa tai vaikkapa vanhempana.
Testi ei myöskään kerro, sopisiko hakija vastaaviin rooleihin muissa yrityksissä tai organisaatioissa. Tilanteet ovat erilaisia ja niinpä tarvittava, oikea tekijä on omanlaisensa jokaisessa yrityksessä.
Lisäksi hyvin tehtyyn soveltuvuustestiin sisältyy aina arvioijan haastattelu ja palautekeskustelu, jonka perusteella lopullinen arviointi tehdään.
SOVELTUVUUSTESTILLÄ PÄÄTETÄÄN, KUKA VALITAAN TEHTÄVÄÄN
Ei. Valinnan tulisi aina olla kokonaisarvio. Ylipäätänsä päätöksentekoon kannattaa osallistaa useampaa henkilöä, jotka ovat haastatelleet hakijaa.
Testi edustaa vain yhtä näkökulmaa, ja päätöksenteossa pitää punnita monia asioita. Soveltuvuustestihän ei kerro mitään esimerkiksi siitä, miten hakija sopii yrityksen kulttuuriin tai miten hän on suoriutunut aiemmissa tehtävissään. Tämä arviointi tehdään puhtaasti haastattelujen ja suositusten kautta.
SOVELTUVUUSTESTI VIE KOKO PÄIVÄN
Pieni trendi on olemassa, jossa siirrytään pois koko päivän kestävistä soveltuvuusarvioinneista kohti lyhyempiä. Koko päivän testit ovat monen kandidaatin mielestä aika kuluttavia.
SOVELTUVUUSTESTIIN MENNÄÄN VALMISTAUTUMATTA
Juuri näin. Soveltuvuustestiin ei voi juurikaan valmistautua. Compassin konsultit neuvovat tulemaan paikalle levänneenä ja avoimena, ilman kiirettä. Tehtäviin ei kannata tarttua tai jäädä jumiin ajatukseen, että kaikkiin pitäisi vastata oikein. Kyseessähän ei ole ylioppilaskirjoitukset tai sisäänpääsykoe, vaan arvio ihmisen vahvoista ja heikommista osaamisalueista.
SOVELTUVUUSARVION TULOKSET VOIVAT OLLA ERI KUIN OMA KOKEMUS ITSESTÄÄN
Kyllä. Tuloksiin voi vaikuttaa testipäivän ja -hetken tunnelmat ja joskus se, mitä puolia itsessään haluaa korostaa. Testattava nimittäin saattaa alitajuisesti tuoda näitä piirteitä ilmi vastauksissaan.
Compassilla soveltuvuustestin tulokset käydään aina ensin kandidaatin kanssa läpi keskustellen. Testattavalla on oikeus kommentoida tuloksiaan ja kommentit välitetään myös rekrytoivalle yritykselle. Testin tuloksia ei kuitenkaan lähdetä muuttamaan.
Ylipäätänsä niin testattavan kuin rekrytoivan yrityksenkin on hyvä muistaa, että soveltuvuustesti kertoo hakijasta vain tietystä näkökulmasta. Testin arvo tulee esiin, kun tuloksia yhdistetään muihin tiedonlähteisiin, kuten keskusteluihin hakijan kanssa, työhistoriaan ja niin edelleen.
SOVELTUVUUSTESTI ON MENOSSA POIS MUODISTA
Tästä ei ole merkkejä. Itse asiassa compassilaiset suosittelevat soveltuvuusarviointeja kaikille asiakkailleen.
Soveltuvuuskoe on pieni investointi kokonaisuudessa. Monelle rekrytoivalle yritykselle testaus on sellainen pieni vakuutus ja yksi ulkoinen näkökulma lisää.
Vain harvoin soveltuvuustesteissä ilmenee asioita, joita ei olisi huomattu jo aiemmin hakuprosessissa. Monesti testi vain varmistaa asiat toisesta näkökulmasta.
Etsitkö osaavaa headhunting-kumppania? Compass HRG on yksi Suomen ketterimpiä ja osaavimpia suorahakuyrityksiä. Lue meistä lisää!
Compass Human Resources Group on toiminut vuodesta 1982 lähtien. Olemme kansainvälinen organisaatio, jolla on toimipisteet Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa.
Visionamme on olla ensisijainen rekrytointi- ja vuokrajohtajuuskumppani Pohjoismaissa. Missiomme painottaa osa-alueita, jotka voivat tehdä visiostamme totta:
Luomme kestäviä suhteita, jotka ovat arvokkaita kaikille osapuolille. Suhteet kollegoihimme, asiakkaisiimme ja ehdokkaisiimme ohjaavat kaikkea toimintaamme. Halu ymmärtää ja rakentaa luottamusta on kaikkien yhteistyösuhteidemme perusta. Sitoudumme vastuullisuuteen, tavoitteellisuuteen ja jatkuvaan kehitykseen. Joustavan, ennakoivan toimintatavan ja yhteisen synergian avulla luomme kaikille osapuolille suotuisia ratkaisuja yrityksellemme, asiakkaillemme ja ehdokkaillemme.
